
Tutkija on huolissaan uudesta suuresta vieraskalalajista, joka päätyi pyydykseen ‒ kasvaa ja lisääntyy tehokkaasti sekä kestää Suomen talvet
Luonnonvarakeskus varmisti geneettisellä analyysilla viime vuonna saadun vieraskalalajin marmoripaksuotsaksi. Kala elää luontaisesti Kiinassa.
Kuvassa Suomen ensimmäinen marmoripaksuotsa, joka päätyi ammattikalastajan pyydykseen viime vuoden heinäkuussa. Kuva: Magnus LindholmViime vuoden heinäkuussa ammattikalastaja sai hieraista silmiään, kun hänen rysäänsä ui runsaat 90 senttiä pitkä ja yli seitsemänkiloinen tunnistamaton kalalaji Loviisan edustalla.
Kalayksilö lähetettiin Luonnontieteelliseen keskusmuseoon tarkempaan tarkasteluun. Luomuksen ja Luken tutkijat arvioivat kalan ulkoisten tuntomerkkien viittaavan marmoripaksuotsaan.
Laji varmistui marmoripaksuotsaksi heinäkuussa 2026, kun Luke teki kalalle geneettisen analyysin laboratoriossa, kerrotaan Luonnonvarakeskuksen tiedotteessa.
Pian ensimmäisen havainnon jälkeen lajista tehtiin toinen havainto Kymijoen kalatien kameran kuvaamana heinäkuussa 2025.
”Seurantakamera kuvasi marmoripaksuotsan uimassa jokea ylöspäin, mikä tekee havainnosta erityisen huolestuttavan,” kertoo erikoistutkija Sanna Kuningas Lukesta.
Marmoripaksuotsan tuntomerkkejä ovat esimerkiksi suuri pää, silmien alhainen sijainti ja rasvaevän puuttuminen. Kuva: Magnus LindholmMarmoripaksuotsan luontaista esiintymisaluetta ovat Kiinan suuret joet. Lajia on käytetty laajalti vesiviljelyssä Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Vesiviljelystä yksilöitä on karannut luonnonvesiin, ja nykyisin marmoripaksuotsaa tavataan vieraslajina eri puolilla maailmaa.
Suomessa lajia ei ole aiemmin havaittu, mutta havaintoja on tehty lähialueilla Ruotsissa ja Virossa. Todennäköisesti kyse on ollut viljelykarkulaisista, todetaan tiedotteessa.
Marmoripaksuotsa kasvaa nopeasti, lisääntyy tehokkaasti ja kestää hyvin myös Suomen talvisia lämpötiloja.
”Pohjois-Amerikassa marmoripaksuotsa on osoittautunut luonnossa haitalliseksi vieraslajiksi. Laji on levinnyt ja runsastunut etenkin Mississippijoen varrella, jossa se kilpailee resursseista luontaisen lajiston kanssa”, Kuningas sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat





