Metsäkanalintujen kannat tasaantuneet usean vuoden vähenemisen jälkeen – lajien ja alueiden välillä kuitenkin suuria eroja
Kaikkien metsäkanalintulajien määrät kasvoivat vuoden 2016–2017 aallonpohjan jälkeen usean vuoden ajan. Viime vuosina kehitys on kuitenkin jälleen kääntynyt laskuun.
Riekon kannankehitys on Luonnonvarakeskus Luken mukaan jo pitkään ollut pääpiirteittäin laskusuuntainen. Kuva: Arto KomulainenMetsäkanalintujen kannat kesällä 2026 ovat osin tasaantuneet usean vuoden vähenemisen jälkeen. Lajien ja alueiden välillä on kuitenkin suuria eroja.
Asia käy ilmi Luonnonvarakeskus Luken riistakolmiolaskennoista. Kesän 2026 tulokset perustuvat 826 riistakolmiolta kerättyihin havaintoihin.
Edellisen kerran metsäkanalintujen kannat olivat alimmillaan vuosina 2016–2017.
Sen jälkeen kaikkien lajien määrät kasvoivat usean vuoden ajan. Viime vuosina kehitys on kuitenkin jälleen kääntynyt laskuun.
”Vaikka joillakin alueilla on nähtävissä merkkejä tilanteen paranemisesta, koko maan tasolla ei vielä ole havaittu selvää useiden lajien yhteistä nousua. Erityisesti riekon tilanne on edelleen huolestuttava sen metsäisemmillä levinneisyysalueilla”, Luken tiedotteessa kerrotaan.
Idässä Kaakkois-Suomesta Kainuuseen ulottuvalla alueella sekä Pohjois-Pohjanmaalla erityisesti metson kannantiheydet ovat kasvaneet. Myös teerellä ja pyyllä on paikoin havaittavissa nousua.
Kaiken kaikkiaan metson ja teeren koko maan tiheydet ovat lähellä edellisvuoden tasoa ja pitkäaikaisia keskiarvojaan.
Metsolla, teerellä ja pyyllä poikasosuudet olivat koko maan laajuisesti viime kesän tasolla tai hieman korkeampia. Tämä viittaa kohtalaiseen pesimämenestykseen.
Riekon kannankehitys on Luken mukaan jo pitkään ollut pääpiirteittäin laskusuuntainen. Tiheydet ovat kaukana keskiarvon alapuolella. Myös pyyn kannoissa on pientä laskua ja tiheys on nyt pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.
Poikasosuus jäi riekolla Lapissa ja Kainuussa matalaksi, mutta paikallisesti Pohjois-Pohjanmaalla se oli poikkeuksellisen korkea.
Läntisessä Suomessa metsäkanalinnut ovat monin paikoin selvästi vähentyneet viime vuodesta. Selkeimmin tämä näkyy Luken mukaan Varsinais-Suomessa, Rannikko-Pohjanmaalla ja Etelä-Hämeessä.
Myös Lapissa kanalintukannat ovat metsoa lukuun ottamatta laskeneet.
”Vaikka joillakin alueilla on nähtävissä merkkejä tilanteen paranemisesta, koko maan tasolla ei vielä ole havaittu selvää useiden lajien yhteistä nousua. Erityisesti riekon tilanne on edelleen huolestuttava sen metsäisemmillä levinneisyysalueilla.”
Lämmin kevät ja alkukesä ovat perinteisesti auttaneet kanalintujen poikasia menestymään. Alkukesän lämpö lisää muun muassa ravinnoksi tarvittavien hyönteisten määrää.
Kevään lämpö on kuitenkin voinut myös aikaistaa pesintää niin, että poikaset ovat kuoriutuneet ennen kuin ravintoa on ollut runsaimmillaan tarjolla. Tästä syystä lämpimän alkukesän hyödyt eivät välttämättä ole toteutuneet kaikkialla.
Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa myös runsaat myyräkannat ovat voineet Luken mukaan helpottaa kanalintujen oloja, sillä petojen huomio on kohdistunut enemmän myyriin kuin maassa pesiviin lintuihin ja niiden poikasiin.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
