
Metsäjänissaalis kaukana huippuvuosista – taustalla muutokset kannassa ja pyyntitavoissa
Yksi syy metsäjänissaalismäärien pienenemiseen on Metsästäjäliiton mukaan perinteisen ajokoiralla tapahtuvan jänisjahdin vähentyminen.
Viime vuonna saalismäärä oli tilastointihistorian pienin, eli noin 50 000 yksilöä. Kuva: Sami KarppinenHuippuvuosina jopa miljoonassa yksilössä käynyt metsäjänissaalis on hiljalleen vuosien saatossa pienentynyt. Viime vuonna saalismäärä oli tilastointihistorian pienin, eli noin 50 000 yksilöä.
Syyt laskuun piilevät niin jäniskannan muutoksessa kuin muuttuvissa metsästystavoissakin, kertoo Suomen Metsästäjäliitto tiedotteessaan.
Lumijälki-indeksin mukaan metsäjäniksen kanta on ollut koko maan tasolla tarkasteltuna lievässä laskussa. Muun muassa petojen ja tautien yleisyys vaikuttavat kantoihin.
Tämän lisäksi metsäjäniskannassa esiintyy Metsästäjäliiton mukaan hyvinkin voimasta vuosien välistä vaihtelua. Tämä voi osittain selittyä esimerkiksi talvilaskentojen aikana vallitsevalla säällä.
Metsäisillä alueilla metsäjänis on edelleen tavallinen, mutta etelämpänä se esiintyy paikoin laikuittaisesti.
Yksi syy saalismäärien pienenemiseen on Metsästäjäliiton mukaan perinteisen ajokoiralla tapahtuvan jänisjahdin vähentyminen.
Yksi syy saalismäärien pienenemiseen on Metsästäjäliiton mukaan perinteisen ajokoiralla tapahtuvan jänisjahdin vähentyminen.
Ilmiö näkyy myös taitavana jänisajurina tunnetun suomenajokoiran vuotuisissa rekisteröintimäärissä. Rotu oli menneinä vuosina Suomen eniten rekisteröity koirarotu, ja esimerkiksi 1990-luvun alussa niitä rekisteröitiin vuosittain jopa yli 4 000.
Viime vuonna niitä rekisteröitiin 631 kappaletta.
Muutokset metsästystavoissa ja riistalajistossa vaikuttavat osaltaan asiaan.
Etenkin Etelä- ja Lounais-Suomessa monet matalammat ajavat koirarodut, kuten bassetit ja dreeverit, ovat Metsästäjäliiton mukaan kasvattaneet suosiotaan, sillä niitä voi nykyisin käyttää myös pienten sorkkaeläinten metsästyksessä.
Osaa näistä koirista käytetään myös jänikselle ja rusakolle, mutta osalla pyydetään vain peuroja ja kauriita.
Myös susien määrän lisääntyminen on vaikeuttanut ajokoiralla tapahtuvaa metsästystä monin paikoin.
Koska suomenajokoira työskentelee perinteisesti etsiessään ja ajaessaan laajalla alueella ja kaukana isännästään, sen käyttö on vaikeaa susialueilla.
Perinteisen ajokoiralla tapahtuvan jänisjahdin vähentyminen näkyy myös taitavana jänisajurina tunnetun suomenajokoiran rekisteröintimäärissä. Kuvituskuva. Kuva: Lari LievonenSiinä missä metsäjänissaalis on hiljalleen vuosien saatossa pienentynyt, rusakkosaalis on vakiintumassa. Siinäkin on pientä heilahtelua vuosien välillä.
Laji on viime vuosina yleistynyt ja levittäytynyt kohti pohjoista.
Viime vuonna rusakoita pyydettiin Metsästäjäliiton mukaan vain hieman metsäjänistä vähemmän, noin 47 000.
Vertailun vuoksi voidaan todeta, että haitallista vieraslajia, supikoiraa, pyydettiin viime vuonna 131 000 kappaletta eli selvästi enemmän kuin metsäjäniksiä ja rusakoita yhteensä, Metsästäjäliiton tiedotteessa todetaan.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat





