”Risusavotoista” tehopalautuksiin – näin Sipilän hallituksen kriisiohjelma muutti turvapaikkapolitiikkaa

Reilut kymmenen vuotta sitten, syksyllä 2015, Eurooppaa ravisteli turvapaikanhakijoiden massaliikehdintä. Tulijoista pääosa oli kotoisin sisällissodassa kärvistelleestä Syyriasta ja muualta Lähi-idästä. Suomeen saapui syksyn ja talven aikana yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Muutos edellisvuoteen oli lähes kymmenkertainen. Suurin osa tulijoista oli irakilaisia.

Viranomaiset pitivät osaa Venäjän kautta tapahtuneesta liikehdinnästä organisoituna painostuksena. Sen lopettamiseen tarvittiin korkeinta ulkopoliittista johtoa silloista tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä myöten.

Sittemmin on ollut hiljaisempaa. Itärajakin on yhä kiinni Venäjän Ukrainassa jatkaman hyökkäyksen takia. Tiedustelutiedot rajan tuolta puolen antavat olettaa Venäjän toistavan syksyn 2015 temppunsa, jos sille annetaan siihen mahdollisuus. Turvapaikkahakemusten odotetaan jäävän kuluvana vuonna muutamaan tuhanteen. Työ- ja opiskeluperusteisia oleskelulupahakemuksia jätetään huomattavasti enemmän. Keskustelussa maahanmuuton eri muodot tosin niputetaan poliittisista syistä toisinaan yhteen.

Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on tippunut, maahanmuutto ei ole hävinnyt politiikan agendalta ja tuskin häviääkään. Tuore esimerkki on suomalaiseen keskusteluun asti lainehtinut Ceutan kriisi Marokon ja Espanjan välisellä rajalla. Gallupjohtaja Sdp puolestaan hätkähdytti avauksillaan turvapaikkapolitiikan kiristämisestä, vaikka ne ovat kevytversio tanskalaisen sisarpuolueen linjauksista.

Palataan syksyyn 2015. Silloin vallassa ollut Juha Sipilän (kesk.) hallitus laati tilannetta ja kansalaisia rauhoittaakseen peräti 80-kohtaisen toimenpideohjelman. Otsikoihin nousivat raflaavimmat esitykset, kuten turvapaikanhakijoiden velvoittaminen työtoimintaan. Puhuttiin risusavotoista, vaikka metsätöistä itsensä löysi harva.

Osa toimenpiteistä todella muutti turvapaikkapolitiikkaa. Laista poistettiin niin sanottu humanitaarinen suojelu, valitus- ja oikeusapujärjestelmää kiristettiin, perheenyhdistämistä vaikeutettiin ja palautuksia tehostettiin vapaaehtoisen paluun kannustimilla.

Kolmatta kauttaan Tanskan pääministerinä toimiva Mette Frederiksen on kertonut kannattavansa vastaanotto- ja palautuskeskusten perustamista EU:n ulkopuolelle. Jo aiemmin on tullut voimaan työttömiä maahanmuuttajia koskeva työvelvoite, joka tekee sosiaaliturvasta heille vastikkeellista.

Perussuomalaiset pitää vaalien lähestyessä huolen maahanmuuton säilymisestä keskustelussa, mikä pakottaa muut puolueet reagoimaan. Saattaa risusavottakortti vilahtaa vaalien lähestyessä jälleen myös suomalaisessa keskustelussa.

Kirjoittaja on MT:n vastaava päätoimittaja