Tästä syystä maallistuneetkin suomalaiset toivottavat hyvää joulua – muissa kielissä on keksitty eri tapoja toivottaa joulua ilman joulu-sanaa

Suomen sanat ”juhla” ja ”joulu” ovat samaa perua ja germaanisista kielistä lainattuja sanoja. Juhla lainattiin ensin ja joulu sitten. Kuva: Johannes Tervo

Ajankohtaisia toivotuksia! Hauskoja juhlia! Tämänkaltaisiin tervehdyksiin törmää loppuvuonna esimerkiksi englannin- ja espanjankielisissä maissa, mutta suomeksi ne tuntuvat hieman kömpelöiltä.

Suomenkieliset joulutervehdykset sisältävät lähes poikkeuksetta joulu-sanan. Miksi suomeksi toivotetaan hyvää, hauskaa, rauhallista tai vaikka maukasta joulua, kun taas monissa muissa kielissä joulu yritetään häivyttää tervehdyksistä?

Kysymykseen tuskin on yhtä oikeaa vastausta, mutta pohdiskelun voi aloittaa pohtimalla, mitä joulu-sana sisältää eri kielissä,

”Suomen kielessä joulu-sana on vanha keskitalven juhlan nimitys”, kertoo Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Aino Piehl.

Itse asiassa suomen sanat ”juhla” ja ”joulu” ovat samaa perua ja germaanisista kielistä lainattuja sanoja. Juhla lainattiin ensin ja joulu sitten.

”Tietenkin vuosisatojen aikana joulu-sanaan on liittynyt myös kristillinen merkitys, mutta sana itsessään ei sisällä uskontoa”, Piehl lisää.

Esimerkiksi englannin joulua tarkoittava sana Christmas tarkoittaa kirjaimellisesti kristusmessua, saksan Weihnachten pyhää yötä ja espanjan Navidad syntymää. Kaikissa on selkeä viittaus Jeesuksen syntymäjuhlaan.

Piehl pohtii, että suomalaisessa joulunvietossa on ehkä muutenkin vähemmän näkyvää kristillistä sisältöä kuin monessa muussa maassa. Ei tarvitse mennä paljoakaan etelämmäs Eurooppaan, niin seimikuvaelmia näkee niin näyteikkunoissa kuin ihmisten kodeissakin. Suomessa ja Pohjoismaissa yhtä näkyvässä roolissa ovat kristinuskoon liittymättömät tontut.

”Yhteiskunnan tasolla joulu on periaatteessa kirkollinen juhla, ja sen vuoksi meillä on jouluna palkallisia vapaapäiviä. Käytännössä joulua on kuitenkin mahdollista viettää ajattelematta paljonkaan sen kristillistä sisältöä”, Piehl tiivistää.

Käytännössä maallisen joulun viettäminen ei vaadi Suomessa kummoisia ponnisteluja, hän huomauttaa. Esimerkiksi kaupan joulukorttien kuvissa vilisee tonttuja, eläimiä ja lumisia maisemia, mutta seimikuviin törmää harvoin.

Piehl on omaksi huvikseen seuraillut kymmenisen vuotta, millaisia joulu-sanaa sisältämättömiä joulutervehdyksiä tulee suomenkielisissä yhteyksissä vastaan. Havainnot voi tiivistää seuraavasti: ensinnäkin jouluttomia joulutervehdyksiä näkee harvoin, ja toiseksi tervehdysten valikoima näyttää pysyvän varsin muuttumattomana.

Yleisimmin tunnutaan lähettävän talvisia tervehdyksiä tai toivottavan hyviä loma-aikoja tai pelkkää hyvää uutta vuotta. Tällaisia tervehdyksiä näkee toisinaan erilaisten organisaatioiden lähettämissä joulutervehdyksissä, mutta mikään niistä ei ole muuttunut hyvän joulun toivottamista yleisemmäksi.

Joulutervehdysten muutosrintama piilee kuitenkin todennäköisesti ihan muualla kuin yritysten, yhdistysten ja julkisen sektorin joulutervehdyksissä. Piehl huomauttaa, että sosiaalinen media tarjoaisi kiinnostavia mahdollisuuksia tutkia, miten joulutervehdysten luonne muuttuu.

”Aletaanko useammin toivottaa esimerkiksi hyviä lomia? Aika näyttää.”