Luulitko ostaneesi juustoraastetta? Yhdessä pizzaraasteessa juustoa on ainoastaan 14 prosenttia

Pizzaraaste näyttää juustoraasteelta ja niiden käyttötarkoitus on sama. Pakkausten sisältö voi olla kuitenkin hyvin erilainen. Esimerkiksi K‒Menun pizzaraasteessa juustoa on 14 prosenttia, kun valtaosa tuotteesta on juuston sijaan sulatevalmistetta.

Xtran pizzaraasteessa juustoa on puolestaan 49 prosenttia. Juuston lisäksi pizzaraasteessa on juuston kaltaista kasvirasvavalmistetta, ja sitä on tuotteessa 49 prosenttia.

Pakkauksen nimi kertoo jo, ettei kyse ole juustoraasteesta. Kuluttaja hämääntyy kaupan hyllyllä kuitenkin herkästi, varsinkin, jos tuotteita kerää ostoskoriin budjetti edellä.

Turun yliopiston elintarvikekehityksen professori Anu Hopia kertoo, että pizzaraaste-nimi kertoo tuotteen käyttötarkoituksesta, eikä siitä, että tuotteessa olisi juustoa.

Ruokavirasto valvoo, että kuluttajia ei johdeta harhaan. Juusto‒nimitystä saa käyttää ainoastaan tuotteissa, jotka on tehty maitorasvasta.

Kuluttajan on välillä kuitenkin vaikeaa olla perillä siitä, mitä hän ostaa. Kaupoissa on myynnissä myös pizzajuustoraastetta. Esimerkiksi Valion pizzajuustoraasteessa on ainoastaan juustoa sekä paakkuuntumisenestoainetta.

Lähtökohta on, että tuotteen nimi ei saa ohjata kuluttajaa harhaan. Siinä ei saa olla elementtejä, että on vaara, että kuluttaja ei tiedä mitä hän ostaa. Tämä pizzaraaste-case on yksi hyvä esimerkki siitä, että ei se ole niin helppoa”, Hopia toteaa.

Pizzaraaste koostuu juuston lisäksi esimerkiksi kasvirasvavalmisteista. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Hopia nostaa toisena esimerkkinä esille kasvirasvat, joista käytetään joskus harhaanjohtavasti nimeä kasviöljy.

”Välillä käytetään esimerkiksi kookosöljyä tai palmuöljy‒nimeä, mutta tosiasiassa sehän on aivan tyydyttynyttä rasvaa koko se tuote. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että kyseessä ei ole sydänterveyden näkökulmasta terveellinen tuote”, Hopia sanoo.

Kaupassa valistuneiden valintojen tekeminen vaatii kärsivällisyyttä ja vaivannäköä.

”Onhan se vähän kohtuutonta tietysti kuluttajan tutkia jokaisen ostamansa tuotteen raaka-aineluettelo ja ravintosisältö, mutta sieltä se tieto aina loppupeleissä löytyy”, Hopia toteaa.

Omasta arjestaan Hopia nostaa esille erilaiset mehuvalmisteet. Kaupan hyllyiltä löytyy mehuvalmisteita, tuoremehuja ja mehujuomia.

”Se, että onko se mehu vai mehujuoma, niin se saattaa olla joillekin kuluttajille sama asia, vaikka se ei olekaan lainsäädännöllisesti sitä”, Hopia toteaa.

Hopia neuvoo myös, että aikaa tuotteen ainesosaluettelon tutkimiseen voi olla hyvä käyttää erityisesti silloin, kun tuote ei kuulu rutiiniostoslistalle.

”Olisi kuitenkin tärkeä muistaa, että ruokavalinnat ovat aina kuitenkin ihmisen henkilökohtaisia valintoja. Jokainen tekee sen oman elämäntilanteensa, arvomaailmansa ja mahdollisuuksiensa mukaisia valintoja”, Hopia painottaa.