Tähän rojahti yli 100 millimetrin kaatosade

Sunnuntain Suomea monin paikoin pahasti kastelleiden sadekuurojen suurimpia ryöppyjä koettiin Seinäjoen Ylistarossa.

Ilmatieteen laitoksen virallisen Pelmaan säähavaintoaseman mittari osoitti 107,8 millimetrin sademäärää sunnuntaille, mutta paikoin sademäärät ylittivät vielä virallisenkin lukeman.

Virallinen ennätyslukema on 120,1 millimetriä elokuulta 1967.

”Tulvia ei Kyrönjoessa tai Lapuanjoessa ole näillä sateilla näköpiirissä. Ongelmia on aiheutunut hulevesien tulvimisista pelloille ja teille”, kertoo Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto.

”Suurin osa sateesta tuli lyhyessä ajassa, lähes 70 milliä tunnin aikana. Erityisen runsaita sateita osui myös muun muassa Ähtävänjoen yläosille Alajärvelle ja Soiniin sekä Lapuanjoen vesistöalueelle Lehtimäelle, Kuortaneelle ja Lapualle.”

Lisätöitä aiheutui myös rajuilman sähköpurkauksista.

”Ukkonen aiheutti paikoin sähkökatkoja ja yhteysongelmia säännöstelypadoilla.”

Näin kävi muun muassa Kuortaneenjärven alajuoksun voimalaitoksilla, Nurmonjoella ja Kyrönjoella.

Jokien virtaamat olivat ennen sadetta melko pieniä. Kyrönjoen virtaama Ylistaron Hanhikoskella oli sunnuntaina aamulla vain 5 kuutiotta sekunnissa ja se nousi maanantaina keskipäivään mennessä tasolle 20 kuutiota sekunnissa.

Keskimääräinen kevättulvavirtaama Hanhikoskella on noin 260 kuutiota sekunnissa.

Lapuanjoella Lapuan Tampparinkoskella virtaama nousi melko nopeasti sunnuntaiaamun 4 kuutiosta sekunnissa maanantain aamuun mennessä tasolle 45 kuutioon sekunnissa.

Alajärveen laskevan Kuninkaanjoen pinta nousi sateiden seurauksena maanantain keskipäivään mennessä noin 1,3 metriä.

Säännöstellyistä järvistä etenkin Alajärven, Kätkänjärven ja Kuortaneenjärven vedenpinnan lähtivät nousuun. Näiden järvien vedenpinnat nousivat yön aikana noin 10 senttiä. Juoksutuksia järvistä on lisätty.

Juoksutus Alajärvestä nostettiin maanantaina puolelta päivin tasolle 35 kuutiota sekunnissa. Näin suuri juoksutus saa pitkään matalalla olleen alapuolisen Lappajärven vedenpinnan noususuuntaan. Alueen tekojärvien pinnat ovat nousseet vähemmän ja niiden pinnoissa on vielä nousuvaraakin.

Tulvarajaa koputeltaisiin toden teolla, jos runsassateisia vuorokausia alkaisi tulla lisää. Sateisin elokuu mitattiin Pelmaassa niin ikään vuona 1967, jolloin kertymä oli 255 millimetriä.

Kyrönjoen pengerrysalueiden pumppaamot toimivat normaalisti.

Kyrönjoen vesistöalueella on yhteensä 27 pumppaamoa. Näistä 22 pumppaamoa sijaitsee varsinaisen Kyrönjoen yläosan pengerrysalueella noin 20 kilometrin matkalla Ilmajoelta alavirtaan ja loput alueen muissa osissa.

Lapuanjoella on yhteensä yhdeksän pumppaamoa. Näistä tunnetuin on Lapualla sijaitseva Löyhingin pumppaamo, joka on tiettävästi Suomen suurin tulvapumppaamo. Yksikkö suojaa tulvilta yli 2 000 hehtaaria peltoa ja muuta aluetta Lapuanjoen pengerrysalueella.