Luonto on kotimaanmatkailun tärkein valttikortti – Mitä jos vierailisit tänä kesänä paikkakunnalla, jossa et ole koskaan käynyt?

Isonkarin majakkasaarelle pääsee Uudestakaupungista laivalla. Majakan huipulta avautuu upea maisema.  Kuva: Visit Uusikaupunki / Jari Hakala

Työni puolesta olen päässyt matkustamaan Suomessa kiitettävän paljon, samoin vapaa-aikanani sen jälkeen, kun käytössä on ollut itse tienattua rahaa.

Alkukesällä 1981 Juice, Eput ja Hassisen Kone tekivät ensimmäisen Tuuliajolla-kiertueen S/S Heinävesi -laivalla, ja 19-vuotias suomirokin ystävä lähti kiertämään Saimaata junalla, liftaten ja retkeilymajoissa yöpyen, sopivasti ennen kesätyöpestiä Ruotsissa.

Risteilykaudella 2025 S/S Heinävesi palaa vesille. Vieläköhän Kermankosken lavalla on yhtä kuuma tunnelma kuin 5.6.1981?

Saimaa on iäti upea, samoin Päijänteen seutu, jossa olen mökkeillyt ja patikoinut 2010- ja 2020-luvun kesinä. Lappi kutsuu syyskuussa, mutta hienoja retkikohteita löytyy lähempääkin.

Mitä jos vierailisi paikkakunnalla, jossa ei ole koskaan käynyt?

Vuonna 1906 liikennöintinsä aloittanut S/S Heinävesi risteilee Heinäveden kanavareitillä, ja risteilylle pääsee myös Savonlinnasta ja Kuopiosta. Kuva: Saimaan Laivamatkat

Raumalla olen käynyt ja Kustavissa, mutta Uusikaupunki ei ole koskaan osunut reitilleni, enkä tiedä sieltä kuin autotehtaan ja -museon. Minkälaista matkailutarjontaa tästä merenrantakaupungista löytyisi?

Opastettu Pihat ja puutalot -kierros voisi olla kiinnostava. Muilla teemakierroksilla voi tutustua esimerkiksi Kasarminlahden luontoon ja Kaupunginlahden purjelaivahistoriaan. Suuren maailman tyyliin tarjolla on jopa kummituskierros.

M/S Kertun kyydissä pääsisi Isonkarin majakkasaarelle.

Kalannissa olisi Pyhän Olavin harmaakivikirkko 1300-luvulta ja Pyhämaalla maalausten peittämä puinen Uhrikirkko.

Raija Nokkalan värikylläisiä maalauksia näkee Taidetalo Pilvilinnassa, jonka puutarhassa on yli sadan lajin ruusutarha.

Crusell-viikkoon heinä-elokuun vaihteessa tuo lisähohtoa se, että säveltäjä Bernhard Crusellin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 250 vuotta.

Nurmeksessa ja Lieksassa olen käynyt ja kavunnut Kolille. Bomban kesäteatterissa olin juttukeikalla kesällä 1985, kun Paavo Liski ohjasi sinne Kalevala-draaman. Samoissa Nurmeksen maisemissa filmataan parhaillaan Kullervon tarinaa.

Liperin kunta täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Se voisi olla mahdollisen Pohjois-­Karjalan-reissuni uusi kohde. Liperissä olisi hyvää leipää, aitoja karjalanpiirakoita ja sieluani sykähdyttävää puheenpartta.

Paikkakunnan retkeilyreitistöllä on kiva nimi, Kinttupolut. Poluilla saa liikkua kävellen, pyörällä tai muuten lihasvoimin. Taipaleenjoella voi meloa. Kirkasvetisen Kuorinkajärven valttina on pitkä hiekkaranta ja hyvä saavutettavuus valtatie 9:n lähellä.

Kesäkuussa pidetään Liperin kirkonkylän Kirkkolahden rannalla vahvalajikisat, ja heinäkuun lopulla on Viinijärven taajamassa Taipaleen kulttuuriviikko.

Kuvan tunnelmallinen taukopaikka on Liperin Kinttupolkujen Pahakalan reitin varrella. Kuva: Liperin kunta

Maatilamatkailuyritys Koivuniemen Herra lähettää toimituksen sähköpostiin ahkerasti tiedotteita. Viime kesänä siellä pidettiin Käpylehmien MM-kilpailut. Kävyt kuuluvat Aarteen aihepiiriin, mutta emme innostuneet kisareportaasin tekoon.

Muuta en Merikarviasta tiedäkään, paitsi Helsingin Matka 2025 -messujen jäljiltä sen, että siellä on alle 3 000 asukasta ja Koivuniemen Herran lisäksi muutakin luonnon­läheistä matkailutarjontaa.

Kesällä järjestetään veneretkiä Ouraluodolle. Merikarvianjoella ja merellä voi kalastaa myös opastetusti ja majoittua lomamökissä tai camping-alueella. Ruokaa ja juomaa on tarjolla ja kuulemma paljon aurinkoisia päiviä.

Olisiko tässä riittävästi syitä lähteä Pohjois-Satakuntaan Selkämeren rannalle?

Merikarvianjoki ja meri tuovat rutkasti vesi­elementtejä Meri­karvian luontomatkailuun. Kuva: Heikki Sulander

Kainuu kutsuu. Sitä on tullut ihailtua lähinnä auton ikkunasta syyskuussa matkalla pohjoiseen ja takaisin.

Suomussalmen Hossassa ja Sotkamon Vuokatissa olen lomaillut mutta Kajaanissa vain pistäytynyt, ja Kuhmo on jäänyt – noloa kyllä – minulta kokonaan väliin.

Kuhmossa minua kiinnostaisi luontokohteiden lisäksi sotahistoria. Suomussalmen Raatteentien ja Raatteen Portti -museon jatkoksi haluaisin käydä Kuhmon Talvisotamuseossa ja talvisotakierroksella. Kuhmon matkailussa ovat tänä kesänä vahvasti esillä myös Kalevala-­teema sekä melontakohteet.

Kiinnostaisi nähdä myös 1600-luvun alussa rakennetun Kajaanin linnan rauniot.

Kuhmon kesämatkailutarjontaan kuuluu muun muassa melontaa. Kuva: Visit Kuhmo / Harri Tarvainen

Kajaanin rauniolinna on Kajaaninjoen saaressa kaupungin keskustassa. Kuva: Kajaanin kaupunki / Samu Rytkönen

Kun kerran on matkannut Kainuuseen asti, voisi erehtyä poikkeamaan myös Puolangalla.

Tylsyyden ympärille rakennettu matkailukonsepti esittelee yhdeksi vetonaulakseen ”Puolangan avohakkuukansallispuiston”.

Kirkonkylän kiinnostavimpia nähtävyyksiä ovat ”useampi tyhjillään oleva rakennus sekä ohitustien varressa sijaitseva Pessimismitalo”.

Puolangan pessimistit ry toivoo, että panostus matkamessuille kaksinkertaistaa Puolangalla pysähtyvien matkailijoiden määrän jopa neljään henkilöön. Yhdistys muistuttaa, että pettymyskin on kokemus.

Pessimismitalon ulkonäyttämöllä esitetään heinäkuussa (kuulemma tylsää) Karvanoppamusikaalia. Luontoelämyksiä hinkuvat voivat käväistä Hepokönkään vesi­putouksella.

Hepoköngäs sijaitsee noin 16 kilometriä Puolangan keskustasta Hyrynsalmen suuntaan. Putous on komeimmillaan toukokuussa. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2025.