Täällä päin Suomea ovat omatoimisimmat metsätukien hakijat
Selkeä ero tuen hakemisen omatoimisuudessa on myös metsäänsä lähellä asuvien ja etänä metsää omistavien välillä.
Viime vuosina taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea on haettu Suomen metsäkeskuksesta enemmän kuin siihen on määrärahoja. Kuvituskuva. Kuva: Petri JauhiainenMetsänomistajien omatoimisuus taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen hakemisessa vaihtelee alueittain, kertoo Suomen metsäkeskus.
Selkeä ero on myös metsäänsä lähellä asuvien ja etänä metsää omistavien välillä.
Eniten omatoimisesti hakemuksia ovat viime vuosina tehneet metsänomistajat Pohjois-Karjalassa. Alueella metsänomistajien tekemien tukihakemusten osuus on ollut keskimäärin 47 prosenttia.
Myös Etelä-Karjalassa, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla monet metsänomistajat hakevat itse tukea metsänhoitotöihin. Näissä maakunnissa metsänomistajien tekemien tukihakemusten osuus on ollut keskimäärin jopa yli 40 prosenttia siitä pinta-alasta, jolle taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea maakunnassa on myönnetty.
Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Lapissa metsänomistajien omatoimisuus tukien haussa on laskenut vuosien 2024 ja 2025 tasosta. Vastaavasti Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa metsänomistajat ovat hakeneet tänä vuonna tukia itse aiempaa enemmän.
Selkeä ero on myös metsäänsä lähellä asuvien ja etänä metsää omistavien välillä.
Etämetsänomistajat hakevat Metsäkeskuksen tietojen mukaan taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea vähemmän kuin metsäänsä lähellä asuvat metsänomistajat.
Esimerkiksi Pohjanmaalla ja Uudellamaalla metsiensä lähellä asuvien metsänomistajien hakemien tukien pinta-alan osuus on ollut viime vuosina lähes 90 prosenttia pinta-alasta, jolle tukea maakunnassa on myönnetty.
Etämetsänomistajista suhteellisesti eniten taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea ovat hakeneet Etelä-Savossa metsää omistavat etämetsänomistajat.
Metsäkeskuksen valvonta- ja tarkastuspäällikkö Harri Hytösen mukaan Uudellamaalla ja Pohjanmaalla asuvat ja siellä metsää omistavat metsänomistajat ovat olleet tukien haussa erittäin aktiivisia.
”Uudellamaalla yhdeksän hakemushehtaaria kymmenestä on ollut maakunnassa asuvien hakemia, vaikka he omistavat vain neljänneksen Uudenmaan yksityismetsien pinta-alasta.”
”Yksityismetsissä on edelleen noin 700 000–800 000 hehtaaria taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon rästejä. Työsarkaa siis riittää.”
Monet metsänomistajat käyttävät taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen haussa ammattilaisten apua. Eniten metsäammattilaisten apua hyödynnetään Uudellamaalla, jossa metsänomistajien itse tekemien tukihakemusten osuus on ollut keskimäärin 24 prosenttia.
Varsinais-Suomessa osuus on vastaavasti ollut keskimäärin 25 prosenttia ja Kanta-Hämeessä 29 prosenttia.
Metsätalouden tukien kysyntä on ollut kaiken kaikkiaan kovaa viime vuosina. Esimerkiksi taimikon ja nuoren metsän hoidon tukea on haettu Metsäkeskuksesta enemmän kuin siihen on määrärahoja.
Tukivarat loppuvat jo kesän jälkeen tänäkin vuonna.
”Yksityismetsissä on edelleen noin 700 000–800 000 hehtaaria taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon rästejä. Työsarkaa siis riittää”, arvioi rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.
Hänen mukaansa on hyvä, että metsänomistajat osaavat hyödyntää metsäammattilaisten tarjoamia palveluita metsänhoidossa ja tukien haussa tarvittaessa.
”Metsätalouden tukien niukkuus vaikeuttaa osaltaan hoitotöiden edistymistä.”
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
