Perinteistä ja juhlavaa – näin punot havuista ja hedelmistä köynnöksiä talven ja joulun koristeeksi

Puno havuista kaunis köynnös ulko-ovea, portinpieltä tai rakennuksia koristamaan. Kuva: Säde Aarlahti

Köynnöksiä on käytetty koristeina satojen vuosien ajan. Erilaisia köynnös­ornamentteja löytyy jo antiikin aikaisista pylväistä, patsaista ja rakennuksista. Myöhempinä aikoina esimerkiksi monet hallitsijat ovat nauttineet köynnösten tuomasta näyttävyydestä ja ohjeistaneet alamaisiaan sitomaan niitä kunnioittamaan vierailujaan.

Kodeissa tapa koristella talo köynnöksin on sekin liittynyt suuriin juhliin, kuten häihin, syntymäpäiviin, juhannukseen tai jouluun. Entisaikaan köynnöksistä sommiteltiin useimmiten juhlava portti sisääntulon edustalle. Yleistä oli myös kietoa niitä korkeisiin salkoihin tai tuloteiden reunustoille. Joskus köynnöksillä saatettiin koristaa myös kodin sisätiloja.

Havuköynnös hohtaa pimeässä kun kiedot siihen vielä led-valot. Kuva: Säde Aarlahti

Suomessa köynnöksien sitomiseen on käytetty usein havuja, jotka ovat kestäviä ja saatavilla ympäri vuoden. Kesäkaudella köynnöksiin on ollut luonteva käyttää myös koivua ja luonnonkukkia, joskus pihlajaa, haapaa tai tammeakin.

Jo 1920- ja 1930-luvuilla alkoivat kaupunkien liikkeenharjoittajat koristaa ikkunoitaan jouluksi havuköynnöksillä. Ensimmäiset varsinaiset joulukadut avattiin Suomessa 1940-luvun lopulla, nekin näyttävillä havuköynnöksillä koristettuina. Viimeistään joulukatujen myötä olivat havuköynnökset vakiinnuttaneet asemansa nimenomaan joulun koristeina.

Näyttävän köynnöksen sitominen onnistuu kokemattomaltakin, kunhan käytössä on laadukkaita ja tuuheita havuja. Havuista leikataan valmiiksi sopivan pituisia pätkiä.

Läheltä katsottavaan pöytäkoristeeseen tai takanreunukseen havujen olisi hyvä olla enintään 10 senttiä pitkiä. Ulos seinustalle tai oven päälle kiedottavaan köynnökseen sopiva oksanpituus on 10–15 ­senttiä, jolloin havuniput saa hyödynnettyä tehokkaammin ja valmista köynnöstä syntyy nopeammin.

Perinteinen kuusenhavu on köynnösten yleisin materiaali. Sen täydennykseksi voi joukkoon sitoa myös katajaa, joka pistelee sormissa kuusta enemmän, mutta täyttää kätevästi köynnöksen aukkopaikkoja.

Jalokuusien eli pihtojen havut ovat tuttua kuusta pörheämpiä ja siksi nopeita sitoa. Pihtojen etuihin kuuluu myös se, että niiden neulaset eivät varise kuivuttuaan, mikä pidentää köynnöksen käyttöikää.

Havut sidotaan kiinni tukevaan juuttinaruun tai -köyteen vuorotellen eri puolille köyttä. Usein sitomiseen riittää tavallinen ompelulanka. Tällöin köynnöksen voi käytön jälkeen huoletta polttaa tai heittää polttokelpoiseen jätteeseen.

Jos köynnöksestä halutaan erityisen kestävä, on sitominen tehtävä perinteisellä, metallisella puolalangalla. Jämäkkä puolalanka on hyvä vaihtoehto myös sitomista opetteleville.

Kun köynnös on valmis, kannattaa se siirtää ulos, ellei ­koristetta laiteta heti lopulliselle paikalleen. Lämmin sisäilma kuivattaa neulaset nopeasti.

Tarvittavat välineet: havuja, juuttinarua, ohutta rautalankaa, käpyjä tai muita koristeita, sivuleikkurit. Kuva: Säde Aarlahti

Havut sidotaan juuttinaruun. Solmi päihin vahvat lenkit, joista köynnös on helppo ripustaa. Kuva: Säde Aarlahti

Havuja lisätään yksi kerrallaan eri puolille köynnöstä. Kuva: Säde Aarlahti

Koristeet kiinnitetään rautalangalla pohjaköyteen ja taivutetaan kauniiseen asentoon. Huom. Käyvyt pysyvät hyvin paikoillaan, kun sidot rautalangan ristiin niiden ympäri. Kuva: Säde Aarlahti

Sisätiloissa havuköynnöstä pitkäikäisemmän koristeen saa kuivatuista hedelmistä tai kukista. Köynnökseen voi myös yhdistellä erilaisia kuivattuja koristeita – vain oma mielikuvitus on rajana. Jos kuivakukkia ei löydy varastoista omasta takaa, on niitä nyt hyvin saatavilla kotimaisilla kukkaviljelmillä, sillä kuivakukat ovat taas muodissa.

Omenoista tai appelsiineista leikattujen renkaiden kuivaaminen onnistuu kasvikuivurissa tai uunissa noin 50 asteen lämmössä. Uunissa kuivumiseen kuluu 3–4 tuntia.

Kuivumisen ajaksi on muistettava laittaa uunin luukun väliin puulasta, jotta haihtuva kosteus pääsee pois. Energiatehokkuuden kannalta uuni ei olekaan kuivaamiseen paras mahdollinen vaihtoehto.

Jos käytössä on lämmin pannuhuone, kannattaa kokeilla hedelmärenkaiden kuivaamista siellä. Kuivumisessa kestää tällöin kauemmin, noin 2–3 päivää, mutta kuivuminen ei kuluta ylimääräistä sähköä.

Jos et halua omenarenkaiden tummuvan, upota ne leikkaamisen jälkeen kulhoon, jossa on ¼ sitruunamehua ja ¾ vettä. Uita renkaita kulhossa viitisen minuuttia ja kuivaa ne talouspaperin välissä, jotta ylimääräinen kosteus ei pidennä varsinaista kuivausaikaa.

Kaunis, hedelmäinen ja viljaisa köynnös virittää aistit jouluun. Kuva: Säde Aarlahti