Pesukone metsään, omenakuorma parkkipaikalle – roskaaminen aiheuttaa lisätyötä Liesjärven kansallispuistossa

Siivottomaan kuntoon jääneet kansallispuistojen pysäköintialueet ovat työllistäneet kansallispuistojen huoltoyrittäjiä. Myös retkeilyn pelisääntöjen huomiotta jättäminen tuo lisätyötä huollolle ja valvonnalle.

Metsähallitus muistuttaakin tuoreessa tiedotteessaan, ettei luonto ole kaatopaikka.

Varsinkin Liesjärven kansallispuistossa on tiedotteen mukaan tänä kesänä ilmennyt erityisen paljon roskaamista.

Kansallispuiston huoltoyrittäjä teki Metsähallituksen mukaan viime viikolla ylimääräisen roskien keruun Liesjärven Kirkkolamminkankaalle.

Käynnillä mukaan tarttui jopa 300 litraa jätettä ja pari peräkärryllistä omenoita. Kerätty jäte sisälsi myös jäteöljypurkkeja.

Kyseiselle pysäköintialueille on jätetty myös koneita ja laitteita, jotka voisi viedä maksutta jäteasemalle tai laitteita myyviin kauppaliikkeisiin luontoon hylkäämisen sijasta.

Kesän aikana alueelle on hylätty esimerkiksi SER-jätettä, muun muassa pesukone ja vanha televisio. Metsään on myös jätetty myös painekyllästetyn terassin purkujätekuorma.

Metsähallituksen Eräpalveluiden erävalvoja Tommi Suonpää toteaa, että dumppaajia harvoin tavoittaa suoraan rysänpäältä.

”Erävalvonta puuttuu kaikkeen roskaamiseen ja ympäristö- ja jäterikoksiin teon moitittavuuden mukaan sakkovaatimuksella tai rikosilmoituksella. Tämän lisäksi seuraa siivousmääräys tai lasku siivoustoimenpiteistä”, hän korostaa tiedotteessa.

Kesän aikana Liesjärven kansallispuiston pysäköintialueille on hylätty esimerkiksi SER-jätettä, kuten pesukone ja vanha televisio. Metsään on myös jätetty myös painekyllästetyn terassin purkujätekuorma. Kuva: Metsähallitus

Tuhka-astiaan päätyvät sinne kuulumattomat roskat voivat syttyä, jos astian tuhka on vielä kuumaa. Kuva: Maija Riitamaa

Myös Savilahden leirintäalueella roskaamista on havaittu aiempaa enemmän. Metsähallituksen Luontopalveluiden virkistyskäytön asiantuntija Anne Halla-Ahon mukaan tähän on liittynyt myös tulipaloriskejä.

”Selkeästi tuhka-astiaksi nimettyä astiaa käytetään roskiksena. Tämä on paloturvallisuus riski, koska tuhka-astiassa oleva tuhka voi olla kuumaa ja kaikki astiaan kuulumaton roska voi herkästi syttyä palamaan ja sytyttää maastopalon. Tuhka-astia on nyt poistettu alueelta”, hän kuvailee.

Myös tyhjillään olleita kuivakäymälöiden alusastioita on täytetty Savilahdessa roskilla. Jos nämä astiat täytetään roskalla, tietää se se lisätöitä alueen huollolle, sillä roskilla täytetyt astiat täytyy ensin tyhjentää ennen kuin ne voi asentaa huussiin oikeaa tarkoitustaan varten.

Lisäksi Korteniemen pysäköintialueella on tiedotteen mukaan pidetty luvatonta nuotiota ja roskia on levitetty alueelle.

Roskien käsittelystä retkillä Metsähallitus muistuttaa helpolla muistisäännöllä: Minkä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa myös tyhjänä takaisin.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.