Useita riistalajeja saa kesäkuusta lähtien metsästää aiempaa pidempään – tavoitteena vähentää vahinkoja

Metson, teeren ja pyyn metsästystä on jatkossa mahdollista jatkaa hyvinä lintuvuosina joulukuun 10. päivään saakka. Kuva: Lari Lievonen

Useiden riistalajien metsästysajat pitenevät kesäkuun alusta lähtien.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan muutosten tarkoituksena on vähentää riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja sekä tarvetta metsästykseen liittyviin poikkeuslupiin. Lisäksi muutoksilla pyritään parantamaan erityisesti taantuvia vesilintuja koskevaa saalistietoa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että ministeriölle on tullut riistaeläinten aiheuttamista vahingoista runsaasti palautetta.

Eniten ministeriöön on ministerin mukaan tullut palautetta metsänomistajilta sekä erikoiskasvien viljelijöiltä. Lisäksi liikennevahinkoihin liittyen yhteydenottoja on tullut monelta eri taholta.

Riistalajien metsästysaikoihin tehtävillä muutoksilla annetaan Lepän mukaan lisää pelivälineitä kannanhallintaan.

"Sekä hallinnon että metsästysseurojen pitää toimia niin, että riistaeläinten kannat leikkaantuvat", Leppä sanoo.

Uudistusten toimivuutta arvioidaan Lepän mukaan viimeistään noin vuoden kuluttua, kun seuraavan jahtikauden pyyntimääriä pohditaan.

Koko maassa lokakuun toisena lauantaina alkava varsinainen hirvenmetsästyskausi jatkuu uudistuksen jälkeen vuoden loppuun, ja sen jälkeenkin hirveä saa jatkossa metsästää ilman koiraa tammikuun 15. päivään saakka.

Valkohäntäpeuraa ja metsäkaurista saa vastaavasti metsästää varsinaisen metsästysajan lisäksi ilman koiraa helmikuun alusta 15. päivään asti.

Lapissa aikaistettu hirvenmetsästys koskee jatkossa myös Kuusamon ja Taivalkosken alueita. Aikaistettuun metsästykseen liittyvä hirven kiimarauhoitus lyhenee samalla niin, että rauhoitus alkaa syyskuun 21. päivänä ja kestää lokakuun toista lauantaita edeltävään päivään.

Meri- ja kanadanhanhien metsästys pelloilla alkaa jatkossa jo 10. päivänä elokuuta.

Itämerennorpan metsästysaika muutettiin puolestaan vastaamaan hallin metsästysaikaa. Norppa on siis jatkossa rauhoitettu tammikuun alusta huhtikuun 15. päivään saakka. Näin ollen itämerennorppaa voidaan metsästää myös loppusyksyllä, jolloin norpat aiheuttavat merkittävää haittaa kalataloudelle.

Myös oravan, kärpän ja näädän rauhoitusaikoihin on tehty muutoksia.

Metson, teeren ja pyyn metsästystä on jatkossa mahdollista jatkaa hyvinä lintuvuosina joulukuun 10. päivään saakka. Jos lintukannat runsastuvat merkittävästi, urosmetson ja -teeren talvimetsästys on lisäksi mahdollista erikseen määritetyillä alueilla tammikuun 10. päivästä tammikuun loppuun.

Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa metson metsästysaikaa kuitenkin lyhennettiin.

Valtioneuvoston tämänpäiväisen asetuksen mukaan metsästäjän on vuoden 2020 elokuun alusta alkaen tehtävä Suomen riistakeskukselle ilmoitus myös saaliiksi saamastaan haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, punasotkasta, tukkasotkasta, haahkasta, allista, tukkakoskelosta, isokoskelosta sekä nokikanasta.

Saalistiedon parantaminen on maa- ja metsätalousministeriön mukaan välttämätöntä, sillä edellä mainittujen vesilintujen kannat ovat taantuneet jo pitkään.