
Karjalan nurmet on kaluttu ‒ 600 000 valkoposkihanhea laiduntaa parhaillaan maakunnissa
”Rehun tuottaminen tulee yksinkertaisesti liian kalliiksi, kun nurmea pitäisi olla hanhien takia moninkertainen määrä nautojen tarpeeseen nähden.”
Hanhet ovat syöneet jälleen tänä keväänä lähes kaiken emolehmätuottaja Kari Pekosen 180 hehtaarin luomunurmilta. Kuva: Hanna KoikkalainenNoin 600 000 valkoposkihanhea ja 20 000‒25 000 hehtaaria nurmia on kestämätön tilanne. Tilanne on kuitenkin totisinta totta parhaillaan Pohjois- ja Etelä-Karjalassa.
Maidontuottaja Pekka Partanen Kiteen Puhoksesta on yksi pisimpään hanhiongelman kanssa painineista pohjoiskarjalaisista viljelijöistä.
Kevään minimitavoite on pitää tilakeskuksen ympäriltä laidunlohkot edes vihreinä, sillä luomutuotannossa olevat naudat on saatava ulos. Tavoitteen saavuttamiseksi on palkattu kaksi työntekijää karkottamaan hanhia.
”Tuottajilla on tasan kaksi vaihtoehtoa. Joko vähentää eläimiä, jotta rehu riittäisi tai lisätä peltopinta-alaa. Meillä yritetään pärjätä nurmipinta-alaa lisäämällä 150 hehtaarilla.”
Lajivahinkokoordinaattori Mika Pirinen on saanut tuottajilta viestejä, joiden mukaan hanhien laidunnuksella on rehun laatua heikentävä vaikutus kaikkien nurmisatojen osalta, ei vain kriittiseen ensimmäiseen satoon.
”Maidontuotannon tonnit ovat tippuneet, vaikka kaikki muut olosuhdetekijät ovat pysyneet samoina. Ainut muuttuva tekijä on ollut hanhien laidunnus nurmilla. Näistä kaikista kaivataan tietoa, jota välitetään ministeriöillä ongelman laajuudeen havainnollistamiseksi.”
Keski-Karjalan hanhityöryhmä retkeili tämän viikon keskiviikkona Kiteellä, Tohmajärvellä ja Parikkalassa.
”Nurmet ovat ruskeina, vihreitä lohkoja ei Parikkalasta juuri enää löydy. Puhelin soi taukoamatta, kun viljelijät ilmoittavat tuhoista”, kertoi Etelä-Karjalan maaseututoimen agrologi Hanna Parikka.
Tuotannon vähennykset tai lopettaminen hanhien vuoksi eivät ole vain puheita.
Parikkalalainen emolehmätuottaja Kari Pekonen on sopeuttanut tuotantoaan merkittävästi hanhien aiheuttaminen nurmimenetysten vuoksi.
”Vähensin teuraskasvatettavien määrää viime talvena puoleen aiemmasta 300:sta. Nyt näyttää siltä, että teuraskasvatuksesta on luovuttava kokonaan, vaikka kasvut ovat hyviä ja toiminta tehokasta. Rehun tuottaminen tulee yksinkertaisesti liian kalliiksi, kun nurmea pitäisi olla hanhien takia moninkertainen määrä nautojen tarpeeseen nähden”, Pekonen toteaa.
Tilan 180 luomunurmihehtaarilta on tänä keväänä jo syöty vähintään kerran lähes kaikki. Rehunteon lisäksi hanhivahingoista kärsivät laidunnus ja hiilensidonta.
”Hiilensidonta ei onnistu, koska hanhien takia joudun muokkaamaan ja kylvämään vuosittain 40 hehtaaria tavallista enemmän.”
Pekonen uskoo, että hanhituhojen ja maailman muun tilanteen seuraukset näkyvät syksyllä ruokakauppojen hyllyillä.
”Tässä leikitään ruokaturvalla. Menossa tuntuu olevan määrätietoinen ympäristöhallinon ja vihreiden yhteinen hybridivaikuttaminen, jonka tavoitteena on nautatuotannon alasajo. Tällä menolla eläimet vähenevät varmasti. Ja kun tuotanto tilalla kerran loppuu, sitä ei kovin helposti uudelleen aloiteta.”
Pekonen kyseenalaistaa muiden tapaan tuottajien oikeusturvan mahdottomassa tilanteessa.
”Euroopan komissiosta pitäisi kysyä, miksi Suomessa vaaditaan kohtuutonta työmäärää esimerkiksi karkotuksen päivittäisellä seurannalla. Komissio vaatii kuitenkin vain yhden raportin, jossa näkyy, paljonko valkoposkia on vuodessa ammuttu ja miksi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



