11 uutta afrikkalaisen sikaruton tautitapausta löydetty – ydinaluetta laajennetaan, Ruokavirasto kertoo
Uudet löydökset ydinalueen ulkopuolella sijaitsevat pienellä alueella noin kilometrin päässä ydinalueen reunasta Miehikkälän ja Virolahden kunnan rajalla.
Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmisiin mutta on sioille ja villisioille tappava. Kuva: Lari LievonenRuokaviraston tutkimuksissa on tartuntavyöhykkeeltä löydetty 11 uutta afrikkalaisen sikaruton (ASF) tautitapausta Kaakkois-Suomesta. Näistä viisi on aiemmin määritellyn ydinalueen sisältä ja kuusi sen ulkopuolelta, mutta kuitenkin tartuntavyöhykkeeltä.
Yhteensä tartunnan saaneita villisikoja on nyt löydetty 14. Ruokavirasto laajentaa ydinaluetta tämän viikon aikana.
”Ydinalueen laajentaminen on valmisteilla. Näillä näkymin se laajenee huomenna. Tartuntavyöhykkeen rajoihin ei tule muutoksia ja rajoitukset pysyvät ennallaan”, Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtaja Sirpa Kiviruusu vahvistaa.
Uudet löydökset ydinalueen ulkopuolella sijaitsevat pienellä alueella noin kilometrin päässä ydinalueen reunasta Miehikkälän ja Virolahden kunnan rajalla.
Ruokavirasto miettii ydinalueen laajennusta yhdessä paikallisten kanssa. Luonnolliset ja ihmisen rakentamat esteet, kuten riista-aidat, sekä maastonmuodot vaikuttavat alueen kokoon.
Nykyinen alue esimerkiksi rajautuu pohjoisessa 7 -tien riista-aitaan.
”Paikalla on koko ajan Ruokaviraston väkeä ja tietoa saadaan metsästäjiltä. Heillä on hyvä paikallistieto”, Kiviruusu sanoo.
Vaalimaalle on perustettu paikallinen taudintorjuntakeskus.
Kylttejä alueiden rajoilla maastossa ei ole vieläkään.
Marjastajia, sienestäjiä ja muita maastossa kulkijoita pyydetään välttämään liikkumista alueella jo ennen alueen tarkempaa määrittelyä ja karttakuvan julkaisua.
Karttakuva tartuntavyöhykkeestä ja voimassa olevien rajoitusten sisältö ovat Ruokaviraston verkkosivustolla.
Nykyisen tartuntavyöhykkeen koko ilman vesialueita on noin 1 500 neliökilometriä. Alue on 50 kilometriä leveä ja 70 kilometriä pitkä. Ydinalue on laajuudeltaan 42 neliökilometriä.
Kiellot ydinalueella
Ydinalueella on sallittua liikkua vain teitä pitkin. Esimerkiksi juoksu, retkeily, pyöräily ja muu vastaava virkistystoiminta maastossa on siis kielletty.
Koiria voi ydinalueellakin ulkoiluttaa oman pihapiirin ulkopuolella vain teitä pitkin ja kytkettynä.
Sienestys ja marjastus (myös kaupallinen), on kokonaan kiellettyä ydinalueella.
Välttämättömät infran ylläpitotyöt, kuten sähköverkkojen korjaaminen, on ydinalueellakin sallittua, vaikka se edellyttäisi liikkumista maastossa koneen avulla. Koneiden puhdistuksesta ja desinfioinnista on tällöinkin huolehdittava siirrettäessä koneita tartuntavyöhykkeen ulkopuolelle.
Lisäksi kaikki tartuntavyöhykkeen kiellot ja rajoitukset ovat voimassa ydinalueella.
Kuolleita ja sairaita villisikoja etsitään edelleen aktiivisesti tartuntavyöhykkeen ydinalueelta maastosta, jotta tartunnan levinneisyys saadaan selvitettyä.
Ruokavirasto on kouluttanut yhteensä noin 400 vapaaehtoista metsästäjää etsintöihin. Kaikki löydetyt kuolleet villisiat ja niiden osat kerätään maastosta, ja niistä otetut näytteet toimitetaan tutkittavaksi afrikkalaisen sikaruton varalta Ruokaviraston laboratorioon.
”Ydinalueella tehdään ketjuetsintää ja ryhmissä selvitetään myös muita havaintoja ja tarkistetaan riskialueita”, Kiviruusu sanoo.
Seudulla on villisikoja tiheimmässä Suomessa, mutta silti näin monta kuollutta sikaa näin pienellä alueella on Kiviruusun mukaan poikkeuksellista.
”On selvää, että niitä on alueella kuollut varsin runsaasti.”
Ruokavirastolla on kokemusta villisikojen tutkimisesta, sillä kaikki löydetyt tai kaadetut pyydetään tutkivaksi.
”On ollut yksittäisiä tapauksia, joskus on saattanut löytyä kaksi.”
Lisätieto Ruokaviraston verkkosivulta Afrikkalaisen sikaruton tapaukset Suomessa sekä Usein kysyttyä afrikkalaisesta sikarutosta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
