Claas, John Deere, New Holland ja Elho kohtasivat pellolla – tavoitteena ei ollut voitto, vaan vertailu

• Kolme ajosilppuria ja yksi hinattava tarkkuussilppuri
• Jokaisella silppurilla ajettiin neljä perävaunullista.
• Karhot olivat rinnakkaiset, jolloin olosuhteet olivat yhteneväiset.

Tapahtumassa esillä olivat kaikki Suomeen maahan tuotavat ajosilppurimerkit: Claas, New Holland ja John Deere. Rinnalla oli vielä Elhon hinattava tarkkuussilppuri, jonka veturina toimi Fendt 942 Vario Gen7.

Monenlaisia rehunkorjuutapahtumia on vuosien varrella järjestetty yhden konemerkin puitteissa. Kattavampien tapahtumien järjestäminen ei kuitenkaan ole aikaisemmin onnistunut. Toisaalta, kun tapahtuma kerran järjestettiin, paikalle saapuivat myös tehtaiden edustajat jokaiselta merkiltä.

Neljä silppuria samaan aikaan pellolla on harvinaista herkkua. Siikajoella oli mahdollista tutustua näihin koneisiin ja muutamaan muuhunkin. Näytösluonteisesti koneilla ajettiin myös rinnakkain hitaimman tahdissa. Kuva: Timo Heikkala

Tapahtuman pääjärjestäjä oli PeltoTekno-hanke yhdessä Koneviestin kanssa. Konemaahantuojista ja -valmistajista mukana olivat Hankkija, Witraktor, Koskitraktori, Agritek, Lantmännen Agro ja Elho. Atria hoiti muonituksen. Koneviesti ja Oulun yliopisto vastasivat osaltaan koneista kerättävän mittadatan keräämisestä. Tapahtuma oli kutsuvierastilaisuus, johon osallistui noin 150 ajosilppureista kiinnostunutta.

Kuvassa korjuuta Claasin ajosilppurilla. Toinen perävaunu on juuri täyttynyt. Kuormia ei ajettu kukulle, koska laidan yli pellolle pyörähtänyt rehu ei näkynyt punnitustuloksissa. Kuva: Timo Heikkala

Tilaisuus järjestettiin Siikajoella Sirpa ja Ari-Pekka Toppilan tilalla. Kasvusto oli toisen satokauden nurmea, josta sato kerättiin NautaTuuliA Oy:n lihakarjalle.

”Meille näytöksestä ei ollut haittaa. Korjuu hidastui hetkeksi aamupäivällä. Kun iltapäivällä korjattiin useammalla silppurilla samaan aikaan, kuormia tuli laakasiilolle tiheämpään kuin meidän yhdellä silppurillamme”, Ari-Pekka Toppila kertoo.

Kun illalla viimeisiä karhoja noukittiin, silppuri ja karhotin olivat samalla pellolla kuten normaalistikin.

Päisteet oli tyhjennetty edellisenä päivänä. Illalla oli satanut, joten kasvusto oli kosteaa. Sato oli niitetty edellisenä iltana sateen jälkeen, ja se karhotettiin juuri ennen näytöstä. Korjattava sato oli kosteaa käsituntumallakin, joten koneet eivät päässeet helpolla.

Perusmaa on Siikajoella kohtalaisen tasaista, ja kun kullakin koneella ajettiin vuorotellen rinnakkaisia karhoja, olosuhteet olivat yhtäläiset.

Tavoitteena ei ollut ajaa kuormia täyteen pelkästään aikaa vastaan, koska jokaisella silppurilla on omat ominaisuutensa.

”Tapahtuma oli ainutlaatuinen. Ammattilaisia saatiin mukaan seuraamaan esittelyjä, vaikka korjuu oli monella itsellä kesken”, toteaa Jari Vierimaa PeltoTekno-hankkeesta. ”Hienoa, että tällainen saatiin lopulta aikaan ja ammattilaisia tuli paikalle hieman kauempaakin”, Jari jatkaa. Hankkeen osalta työ tapahtuman annista jatkuu koulutuksilla.

Silpun pituuden tavoite oli 12 millimetriä, mikä on käytössä kyseisellä tilalla. Korjattavan rehun sekaan ajettiin biologista säilöntäainetta. Kukin valmistaja sääti koneensa kyseiseen silpunpituuteen. Silpun pituutta seurattiin jokaisen kuorman yhteydessä laakasiilolla. Jokainen kuorma myös punnittiin. Mittauksesta vastasi ProAgrian henkilökunta.

”Silpun laatu ja korjattu määrä kertovat paljon koneiden ominaisuuksista”, Koneviestin päätoimittaja Eemeli Linna toteaa. Eemeli jatkaa: ”Kun näitä verrataan korjuun aikana silppureista kerättyyn dataan, päästään syvemmälle analyysiin, samalla kun muistetaan, että silppureiden rakenteet poikkeavat toisistaan, samoin koneiden nimellistehot.”

Eemeli Linna esittelemässä Elhon hinattavaa silppuria. Kaikilla neljällä koneella on omat ominaisuutensa, joista kerrottiin osallistujille. Silppureita oli mahdollista myös koeajaa tapahtuman jälkeen. Kuva: Timo Heikkala

Ajosilppuritapahtuma on ollut esillä aktiivisesti jo pari vuotta. Nyt olosuhteet sallivat sen järjestämisen. Kaikkien merkkien edustajat olivat valmiita tuomaan koneet ajoon rinnakkain.

”Voittajaa ei ollut tavoitteena hakea yhden mittarin perusteella, vaan tarkastella koneita kokonaisuutena. Suuri korjuumäärä tonneina tunnissa on toki kiinnostava, mutta se on mahdollista saavuttaa vain tehokkaalla moottorilla”, Eemeli pohtii.

Tehokas moottori ja koko konsepti ovat hankintahinnaltaan kalliita, jolloin yksikkökustannukset nousevat. Samaan aikaan tarvitaan myös polttoainetta. Polttoaineen kulutus on toki lähes suoraan verrannollinen korjattuun tonnimäärään tunnissa.

Tehokasta kalustoa tarvitaan, jos korjattavia hehtaareita on runsaasti. Muuten korjuuikkuna jää liian pieneksi ja sadon laatu kärsii.

Korjuutuloksia ja koneiden analyysiä julkaistaan tarkemmin Koneviestin numerossa 9/2026 ja Koneviestin verkkosivuilla.

Lue myös

Ajosilppureiden odotusajat minimiin – joustava kuljetusketju pitää silppurit liikkeessä

Moottoriteho ei yksin ratkaise ajosilppurin tehoa – kapasiteetti syntyy koko silppuriketjun toiminnasta

Nämä ovat ajosilppurin kriittiset huoltokohteet ‒ Koskitraktorin huolto- ja käyttökoulutuspäivä New Holland -käyttäjille

Elho Cobra 7710T -silppuri osoittautui varteenotettavaksi vaihtoehdoksi rehuntekoon – traktori joutui kokeilussa yllättävän lujille