
Saderyöpyt sotkevat peltotöitä paikallisesti – idässä yhä kuivia seutuja
Kantavuus heikkenee merkittävästi, jos tulevien päivien sateet vyöryvät samoille lohkoille.
Lokapalvelu Siili Oy:n Jesse Sivula pumppasi jätevesiverkkoa tyhjäksi tulvan aiheuttamista vuotovesistä Ylistaron Kylänpäässä elokuussa. Kuva: Johannes TervoRankkoja sateita on saatu kokea viime viikkoina monin paikoin, eikä vedentulo ole loppumassa.
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) kuukausiennusteen mukaan kahdella ensimmäisellä viikolla koko maassa on tavanomaista sateisempaa. Kahdella viimeisellä viikolla sateisuus ei poikkea pitkän ajan keskiarvoista.
Syyskuun kolme ensimmäistä viikkoa ovat lämpötilojensa puolesta lähellä pitkän ajan keskilämpötiloja.
Syyskuun viimeisellä viikolla voi paikoin olla hieman tavanomaista lämpimämpää. Keskilämpötila on etelässä tyypillisesti noin 15 astetta ja Keski-Lapissa noin 10 astetta.
Terminen syksy alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila jää pysyvästi 10 asteen alapuolelle. Ensi viikolla 10 voi jäädä useampana päivänä haaveeksi Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Syyskuun lopussa etelässä on noin 10 astetta ja Keski-Lapissa noin 5 astetta.
”Viime viikolla toki kevätviljojen puinnit etenivät vauhdikkaasti.”
Puintikauden vielä jatkuessa syyskuun puolella vehnän ja ruisvehnän kylvökausi on käsillä. Kylvöala on jonkin verran viime vuotta isompi.
Kylvösuunnitelmia ovat haitanneet epävakaiset säät ja se, ehtiikö edellinen kasvi valmistua, jotta lohkot vapautuvat ajoissa syyskylvöihin.
”Pellot voivat olla myös paikon liian märkiä kylvöön. Toisaalta Itä-Suomessa on edelleen jopa kuiviakin alueita.”
Näin sanoo Sari Peltonen, joka toimii kasvintuotannon kehityspäällikkönä ProAgria Keskusten Liitossa.
”Kevätviljat näyttivät valmistuvan puintikuntoon ajoissa, mutta elokuu ei ollut kovin lämmin, mikä on hidastuttanut sadon kypsymistä. Viime viikolla toki kevätviljojen puinnit etenivät vauhdikkaasti”, Peltonen toteaa.
Tänä syksynä ei Peltosen mukaan juuri kärsitä ”korppukuivasta” elo-syyskuusta, mikä usein vaikeuttaa syyskylvöjä.
”Ruisvehnän kylvö näyttää jälleen kiinnostavan ja sen kylvöalojen ennakoidaan kasvavan jälkeen jonkin verran. Ruisvehnää on parin viime vuoden aikana ollut kylvössä noin 7 000–9 000 hehtaaria.”
Tätä myöhäisempään kylvöajankohtaan jopa lokakuun puolella liittyy riski.
Syysohraakin on kylvetty, ja kiinnostusta viljelyyn on niillä tiloilla, jotka ovat sen viljelyssä onnistuneet.
Syysvehnän kylvö on vuorossa rukiin jälkeen ja suositeltu kylvöaika on syyskuun puoleen väliin mennessä. Tätä myöhäisempään kylvöajankohtaan jopa lokakuun puolella liittyy riski, ettei se ehdi kehittyä riittävän isoksi talvehtimista ajatellen.
Sitä on tosin Peltosen mukaan ollut kylvössä jopa sokerijuurikkaan noston jälkeen ja onnistumisiakin on saatu.
”Vaatimattomampi kasvuunlähtö keväällä on voinut tasoittua myöhemmin kasvukaudella, mutta yleisesti aikaisemmat kylvöt ovat menestyneet paremmin.”
Syyskylvöjen määrä jäi vuonna 2025 selvästi edellisvuotta pienemmäksi. Viljelijöiden innokkuutta vähensivät sateinen syksy ja viljan alhainen hintataso.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





