Vahvasta maalaistaustasta johtuen Juha Tapio ymmärtää hyvin alkutuottajan näkökulmaa. Hän näkee paljon yhtäläisyyksiä maanviljelijän ja lauluntekijän ammatissa. Kuva: Jarkko Sirkiä
Kun Juha Tapio muutti maalle, laulujen kirjoitus alkoi taas sujua: ”Muistan kuinka inspiroivaa oli tulla tähän ympäristöön”
Lauluntekijä pohtii uran henkilökohtaisimmalla levyllä muun muassa pojasta mieheksi kasvamista ja luopumista.Tuusula
Juha Tapion mukaan pohjalainen suoruus, totisuus ja jylhyys näkyvät hänessä väistämättä lauluntekijänä. Kuva: Jarkko SirkiäJuha Tapio nikkaroi nykyään herkät pophittinsä samassa kamarissa, missä itse Eino Leino asui vuosina 1924–1925. Suositun laulaja-lauluntekijän työhuone sijaitsee vanhan Majatalo Onnelan yläkerrassa idyllisen Tuusulanjärven rannalla.
Tuusulan Rantatie suorastaan huokuu Suomen taiteen kultakauden historiaa. Alueella ovat asuneet muun muassa Aleksis Kivi, Pekka Halonen, Jean Sibelius ja Juhani Aho.
Kansallisromantiikan aikakaudella taiteilijat kaipasivat maaseudulle, aidoksi kokemansa suomalaisuuden keskelle. Juha Tapio muutti Tuusulaan perheensä kanssa syksyllä 2004.
Ohikiitävää-levy oli juuri silloin keskeneräinen ja tekstien tekeminen jumitti Helsingissä.
”Muistan kuinka inspiroivaa oli tulla tähän ympäristöön ja lenkkeillä Rantatiellä. Esimerkiksi Ohikiitävää-biisi syntyi Tuusulassa, kun kuvittelin tänne Sibeliuksen, Leinot ja kansallisromanttisen mielenmaiseman”, Tapio kertoo.
1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa Tuusulanjärven taiteilijayhteisö oli tiivis. Kun Pekka Halonen sai saunan lämmitettyä, hän laittoi ison myrskylyhdyn merkiksi järvelle avautuvaan ikkunaan Juhani Aholle. Aho puolestaan viestitti lyhdyllä Sibeliukselle Ainolaan.
”Sitten taiteilijat soutivat Halosenniemeen saunomaan. Tämä mieletön systeemi oli sen ajan WhatsApp-rinki”, Juha Tapio sanoo.
Tykkään maalata isolla pensselillä lakeuden kokoisia maisemia.
Juha ja puoliso Raija Tapio ovat molemmat kotoisin Etelä-Pohjanmaalta Ylistarosta. Muutto pääkaupungista kotoisampaan ympäristöön tuli ajankohtaiseksi, kun esikoispoika syntyi.
Pariskunta näki ilmoituksen kiinnostavasta omakotitalosta ja he ajelivat Tuusulaan.
”Luonto oli puhkeamassa kukkaan ja viljankuivaamo seisoi korkealla. Vaimo on maanviljelijän tytär ja hän näki sen maiseman ja talon. Tiesin, että minulla ei ole enää mitään sanottavaa, tähän me muutetaan”, Tapio kertoo.
Vahvasta maalaistaustasta johtuen artisti ymmärtää hyvin alkutuottajan näkökulmaa. Hän näkee paljon yhtäläisyyksiä maanviljelijän ja lauluntekijän ammatissa.
”Ennen kuin laulu on yleisön kuultavana, siinä on aika monta välikättä, kuten ruokaketjussa. Musiikkialalla on onneksi hyvin toimiva tekijänoikeusjärjestelmä. Ilman tekijänoikeuksia biisien tekeminen loppuisi näin pienellä markkina-alueella.”
Ylistaron urheilukentällä tavanneet Juha ja Raija Tapio ovat olleet yhdessä 16-vuotiaista lukiolaisista asti. Nuorena miehenä Juha pääsi kesätöihin tulevan appiukkonsa maatalousfirmaan.
”Hävitin hukkakauraa pellolta, säkitin siemeniä ja istuin murukahvilla isäntien kanssa. Se oli reilua ruumiillista työtä. En halunnut maataloushommissa tolkuttomasti mokailla mahdollisen appiukon silmien alla”, Tapio tuumii hymyillen.
Ennen kuin laulu on yleisön kuultavana, siinä on aika monta välikättä, kuten ruokaketjussa.
Juha Tapion uusimmalla helmikuussa ilmestyneellä Elävien maassa -albumilla tarkastellaan ihmisen koko elämänkaarta. Uran henkilökohtaisimmalla levyllä hän pohtii muun muassa pojasta mieheksi kasvamista.
Lapsuuden perhe muutti Vaasasta Ylistaroon viikkoa ennen kuin Juhan taival peruskoulussa alkoi.
Leveä Etelä-Pohjanmaan murre tuntui alkuun kummalliselta ja hän otti uudessa ympäristössä vaistomaisesti tarkkailijan roolin. Nuorukainen löysi murrosiässä laulujen tekemisestä omaehtoisen tavan ilmaista itseään.
”Minulla on ollut aina paljon kavereita, mutta myös ujous ja ulkopuolisuus kulkevat mukana persoonassani. Taitelusta tuli yhdenlainen väylä purkaa tunteita. Laulujen kautta opin käsittelemään elämän iloja ja suruja.”
Juha Tapio kokeili poikavuosina kaikkea mahdollista urheilua painista, karateen ja seiväshyppyyn. Tokaluokan kouluaineessa lakeuksien kasvatti ilmoitti yltiöpäisesti, että hänestä tulee isona lentomäen maailmanmestari.
”Minulla on hirmu lämpimät muistot lapsuudesta Etelä-Pohjanmaalla. Jotkut puhuvat, että maalla ei ole virikkeitä. Itse pääsin helposti mihin vaan mukaan, koska ympyrät olivat pienet.”
Music Television eli MTV näkyi jo 1980-luvun puolivälissä Ylistarossa. Sen innoittamana kaveriporukan bändissä soitettiin englanninkielistä hard rockia, kuten Twisted Sistersiä. Joskus myös luokan tytöt tulivat kuuntelemaan musisointia kämpälle.
”Muistan aina, kun joku tyttö sanoi, että sulla on hyvä ääni. Olisinko koskaan uskaltanut esittää omia laulujani kenellekään, jos kukaan ei olisi kannustanut minua noin”, Tapio pohtii.
Juha Tapio ideoi nykyään herkät pophittinsä samassa kamarissa, missä itse Eino Leino asui vuosina 1924–1925. Työhuone sijaitsee vanhan Majatalo Onnelan yläkerrassa Tuusulanjärven rannalla. Kuva: Jarkko SirkiäViittäkymppiä lähestyvä Juha Tapio käsittelee uusissa lauluissaan myös luopumisen hetkiä. Perheen vanhin poika on jo muuttanut pois kotoa ja kuopuksella oli juuri vanhojen tanssit.
Lukiolaisten itsenäistä suoritustahtia vierestä seurannut isä soisi, että nuorilla olisi koulumaailmassa nykyistä enemmän tukea, turvaa ja yhteisöllisyyttä.
”Toisaalta sydäntäni sykähdyttää nuorten ilo, rajattomuus ja kaikkivoipaisuus, kun koko elämä on vielä edessä. Pääsen siten myös käsiksi omiin nuoruuteni tuntemuksiin.”
1980-luvun Etelä-Pohjanmaalla miehen malli oli varsin perinteinen. Tapio on huomannut, että omat pojat suhtautuvat erilaisuuteen paljon sallivammin.
Tapioiden liikunnallisessa perheessä yhteinen tekeminen on keskittynyt aina urheilun ympärille. Niinä viikonloppuina, kun Juhalla ei ollut keikkaa, reissattiin poikien salibandy- ja jääkiekkoturnauksissa.
20-vuotias esikoispoika Mikael Tapio on päässyt tällä kaudella pelaamaan jo HPK:n jääkiekon SM-liigajoukkueessa.
”Olen kuuluttanut valtavan määrän junnupelejä. Mikrofoni lyötiin käteeni, kun muut vanhemmat kammoksuivat sitä. Monien nykyisten kiekkoilijoiden nimet tulivat tutuiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana.”
Kuuluttajan roolia lukuun ottamatta muiden vanhempien seurassa Juha Tapio on mieluusti taustalla hiljaisena kuuntelijana.
”Festivaalilavalla kukkoilen ja pidän tuhansia ihmisiä näpeissäni. Keikkailu tyydyttää tämän tarpeen persoonassani.”
Etelä-Pohjanmaalla kasvanut Juha Tapio on asunut perheineen kohta 20 vuotta Tuusulassa. Kuva: Jarkko SirkiäTapio sanoo, että pohjalainen suoruus, totisuus ja jylhyys näkyvät hänessä väistämättä lauluntekijänä.
”Tykkään maalata isolla pensselillä lakeuden kokoisia maisemia.”
Eteläpohjalaisuuteen kuuluu myös pyrkimys rehellisyyteen. Aika monet Suomen suosituista artisteista operoivat taiteilijanimen välityksellä.
Juha Tapio sen sijaan esiintyy omalla nimellään ja naamallaan, ja se aiheutti uran alussa pieniä kommelluksia. Kun perhe muutti Tuusulaan, kylällä puhuttiin, että Kari Tapio on muuttanut seudulle.
Vaikutusvaltaisen radiokanavan pomo tokaisi vuonna 2003, että Juha Tapio -niminen artisti ei soi koskaan heidän kanavallaan. Radiokanava ehdotti jopa levy-yhtiölle laulajan nimen vaihtamista.
”Asia nousi esille vastikään illanistujaisissa. Nykyinen padel-kaverini tunnusti, että hän oli se media-alan pomo ja myönsi olleensa väärässä”, Juha Tapio naurahtaa.
Juha Tapio esiintyy omalla nimellään ja naamallaan, ja se aiheutti uran alussa pieniä kommelluksia. Kun perhe muutti Tuusulaan, kylällä puhuttiin, että Kari Tapio on muuttanut seudulle. Kuva: Jarkko SirkiäJuha Tapio
Juha Tapio on yksi Suomen suosituimpia artisteja. Laulaja-lauluntekijä syntyi vuonna 1974 Vaasassa ja asui kouluvuodet Ylistarossa.
Aloitti keikkailun kitaransa kanssa jo lukioikäisenä Pohjanmaalla gospel-tapahtumissa.
Herkistä lauluistaan tunnettuja Juha Tapio nousi suuren yleisön suosioon hitillään Mitä silmät ei nää vuonna 2003. Muita tunnettuja kappaleita ovat mm. Kaksi puuta, Ohikiitävää, Sitkeä sydän, Kelpaat kelle vaan ja Jotain niin oikeaa.
Oli mukana televisiossa The Voice of Finland -ohjelman tähtituomarina. Sai Juha Vainio -sanoituspalkinnon vuonna 2017.
Koulutukseltaan luokanopettaja. Asuu Tuusulassa. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi poikaa. Harrastaa muun muassa urheilua, lukemista ja ruuanlaittoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
