Miksi Suomessa on kannattavampaa tehdä palkkatyötä kuin olla yrittäjä?

Eläkejärjestelmä ja sen mukanaan tuoma verokiila ovat vain osa ongelmaa. Isommassa kuvassa kyse on työn tekemisen haasteista.

Silloin tällöin nousee esiin keskustelua siitä, että suomalaiset eivät olisi halukkaita tekemään töitä. Se ei pidä paikkaansa. Suomalaiset kyllä haluavat työskennellä ja ovat ahkeria, mutta järjestelmä ja kannustimet eivät vain tee siitä houkuttavaa tarpeeksi monelle.

Kaikenlaisen työn tekemisen pitäisi olla sekä työntekijälle että yrittäjälle aina kannattavaa. Työ tuo ihmiselle toimeentulon lisäksi tarkoitusta, arkirytmiä ja vastuuta.

Yrittäminen, vienti ja innovaatiot ovat hyvinvoinnin selkäranka Suomessa. Tämän olemme kuulleet juhlapuheissa.

Katsaus numeroihin kertoo kuitenkin toisenlaisen tarinan: Yli puolet yksinyrittäjistä tienasi alle 30 tuhatta vuodessa vuonna 2024, samaan aikaan palkansaajan mediaani oli noin 43 tuhatta. Työeläkeyhtiöt ja Keva maksoivat työntekijöilleen viime vuonna keskimäärin 87 tuhannen palkat ja palkkiot.

Yksinyrittämisellä ei siis rikastu, vaan yrityksen pitää kasvaa, jotta yrittäjätulot voisivat parantua.

Tuoreessa vuoden 2026 Yrittäjägallupissa 66 prosenttia pk-yrityksistä sanoi verotuksen vähentävän halua kasvaa. Suomessa voi olla suhteellisen helppoa perustaa yritys, mutta yrittäjyyden muuttaminen työntekijöitä palkkaavaksi ja kasvavaksi yritykseksi on toinen asia.

Jos yrittämisestä ja riskistä ei saa riittävää korvausta, harva yrittäjä uskaltaa kasvattaa yritystä. Esimerkiksi tapahtumanjärjestäjällä tai maatalousyrittäjällä yksi sade voi viedä vuoden tulot.

Kun näkee yrittäjien työtä läheltä, oppii arvostamaan yrittäjiä ja varsinkin sitä, että joku uskaltaa ottaa riskejä, kasvattaa yritystä ja vielä jopa palkata työntekijöitä.

Epäonnistumisen riski kuuluu yrittäjälle, mutta onnistumista katsotaan Suomessa usein epäluuloisemmin.

Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksessa 2020 suomalaiset pitivät säännöllistä työssäkäyntiä, säästämistä ja lottovoittoa hyväksyttävämpänä tapana rikastua kuin yrittämistä tai sijoittamista.

Tämän lisäksi myös alkutuotannon työpaikkojen määrä Suomessa laskee samalla, kun julkisella puolella työpaikkojen määrä on kasvanut koko ajan. Suomessa onkin OECD-maiden isoin julkinen sektori suhteessa BKT:hen.

Korjattavaa on siis sekä työn kannustimissa että asenteissa. Jos yrittäminen Suomessa ei kannata, osa yrittäjistä voi siirtää toimintaansa esimerkiksi Viroon, jossa kannustimet toimivat paremmin.