Kaj Martiskainen (keskellä) opettaa asesepäntyötä. Kuva: Marjaana Malkamaki
”Opiskelijoita on haettu töihin jopa kesken opintojen” – aseseppä saa koulusta opit moneen työhön
Aseseppiä koulutetaan Suomessa yhdessä paikassa. Hallituksen leikkaukset osuvat alaan kovaa.Ikaalinen
Viljami Oravalla on monta työtä kesken. Pöydällä lepää omaan käyttöön tehty kivääri, käsissä on asiakastyö. Kuva: Marjaana MalkamakiAsesepän urasta haaveilevalle on Suomessa yksi suunta: Ikaalinen ja Sasky Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos.
Opetustiloissa käy hulina, sillä opiskelijoilla on usein tekeillä monta eri projektia.
”Se on hyvä asia. Asesepilläkin on monta työtä käynnissä samaan aikaan. Ei myöskään synny pullonkauloja, jos työhön tarvittava kone on varattu, kun voi työskennellä sillä aikaa toisen projektin kanssa”, kertoo asesepäntyön opettaja Kaj Martiskainen.
Omat kiinnostuksenkohteet vaikuttavat opintojen edetessä lisääntyvässä määrin siihen, mitä koulussa tehdään. Viljami Oravalla on työn alla kaksi kivääriä ja yksi haulikko. Toinen kivääreistä tulee omaan käyttöön, metsästykseen.
”Lyhensin piippua 90 millimetriä, että kiväärissä on parempi tasapaino”, Orava kertoo. Kiväärin puuosa eli tukki on pähkinäpuuta, joka on perinteinen aseissa käytettävä materiaali.
Haulikon puuosien sovituksessa Orava hyödyntää nokeamista. Se voidaan toteuttaa muun muassa pitämällä aseen metallirunkoa kynttilän liekin päällä, jolloin metalli nokeentuu. Nokinen runko taas painetaan työstettävänä olevaan puuosaan. Noen puuhun jättämä jälki kertoo, mistä puuta pitää työstää.
”Haulikossa nokeaminen on tärkeämpää kuin esimerkiksi pulttilukkoisessa kiväärissä”, Orava sanoo. Pulttilukkoisessa kiväärissä suurin osa teräsosien kanssa sovitettavista vastinpinnoista ei jää näkyviin, ja ne voidaan yhdistää tarkasti muilla menetelmillä.
Nokeamisen jättämä jälki kertoo, mistä puuta pitää työstää pois. Viljami Orava entisöi 1900-luvun alun haulikkoa. Kuva: Marjaana Malkamaki”Joskus aiempina vuosina opiskelijoita on haettu töihin jopa kesken opintojen.”
Aseita ei suunnitella pelkästään siviilitoimintaan, vaan myös sotilaskäyttöön. Kasperi Haavisto modernisoi toisen maailmansodan aikaista asetta. Puuosat hän on tulostanut ensin muovista.
”Voi mallintaa osia ilman, että puun käsittelyyn käytettyä aikaa menee hukkaan. Mallintamiseen on nyt mennyt 200 tuntia, mutta jos jokin kohta olisi pielessä, voisi laittaa 3D-tulostimen yöksi käyntiin ja aamulla olisi jo uudet osat”, Haavisto selittää.
Myöhemmin samanlaiset, sopivat osat on helppo valmistaa puusta.
Haavisto on hyödyntänyt 3D-mallinnusta enemmän kuin useimmat muut vuosikurssinsa opiskelijat. Hän hankki kotiin oman 3D-tulostimen, koska sille on käyttöä myös koulun jälkeen.
Asesepän osaamisella voi työllistyä moneen paikkaan myös alan ulkopuolelle. Esimerkiksi metalliteollisuudessa on hyötyä monipuolisesta osaamisesta.
”Tässä oppii mallinnuksen ja metallityön. Voisi mennä alan firmaan vaikka heti”, Haavisto sanoo.
Kasperi Haavisto modernisoi toisen maailmansodan aikaista SVT-40 -kivääriä. Ase on selvästi alkuperäistä lyhyempi. Kuva: Marjaana Malkamaki
Asesepällä on monipuoliset taidot. ”Valmistajan pitää osata kasata ase vain kerran”, Sampo Muhonen nauraa. Kuva: Marjaana MalkamakiSuurin työllistäjä on asetehdas Sako oy.
”Joskus aiempina vuosina opiskelijoita on haettu töihin jopa kesken opintojen. Nykyään työnantajat onneksi kuitenkin jo ymmärtävät, että on kaikkien osapuolten etu, että opinnot on suoritettu loppuun”, Kaj Martiskainen sanoo.
”Mikäli opiskelijalla ei ole perustutkintokoulutuksen aloittaessaan asealan taustaa, edellytämme pääsääntöisesti, että vähintään ensimmäinen lukuvuosi suoritetaan lähiopetuksena.”
Silloin opiskellaan paljon teoriaa. Koulutus kestää yleensä 2–2,5 vuotta opiskelijan valmiuksista riippuen.
”Koulutus mitataan osaamisena. Aseseppä tarvitsee harjaantumista ja ammattitaitoa.”
Sakon lisäksi asesepät päätyvät esimerkiksi yrittäjiksi, Poliisihallintoon tai suoraan poliisillekin.
”Suoraan Puolustusvoimille menee toistaiseksi suhteellisen vähän opiskelijoita, mutta esimerkiksi Millog työllistää”, Martiskainen sanoo. Millog ylläpitää Suomen Puolustusvoimien maa- ja merivoimien kalustoa.
”Täällä on lähes sadan prosentin työllisyys. Alan koulutuksella voi työllistyä kattavasti asesepän alalle tai lähteä teknologiateollisuuteenkin, sillä koulussa saa vahvan koneistusosaamisen”, sanoo Saskyn Luoteis-Pirkanmaan oppilaitosten rehtori Joni Liukkonen.
Vesa-Tapio Kammonen työskentelee Sakolla, mutta on nyt opintovapaalla kasvattaakseen osaamistaan aseista. Kuva: Marjaana Malkamaki
Kammonen korjaa asetta, jonka tukki on haljennut. Kuva: Marjaana MalkamakiAlan koulutuksella on kuitenkin tulevaisuudessa haasteita. Koska koulutukseen tarvittavat, ampuma-aselain vaatimat aseenkäsittelyluvat edellyttävät täysi-ikäisyyttä, kaikki opiskelijat ovat aikuisia. Useimmilla on jo aiempi koulutus taustalla.
Aikuiskoulutustukien lakkauttamisen takia tukea ei voinut hakea viime syksynä alkaviin opintoihin.
Jatkossa opiskelijat voivat saada Kelan opintotukea, mutta se on pienempi kuin aikuiskoulutustuki. Se vaikeuttaa aikuisopiskelijoiden mahdollisuuksia uusiin opintoihin.
”Kaikki asealan opiskelijat tulevat jatkuvan haun kautta”, Liukkonen sanoo.
Tällä hetkellä kirjoilla olevia opiskelijoita on 32. Viime vuonna hakijoita oli 40.
Kun aikuiskoulutustuki loppuu, myös hakijamäärän voi odottaa putoavan.
Samaan aikaan hallitus on leikkaamassa ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja yt-neuvottelut on aloitettu monissa oppilaitoksissa. Muutoksia on mahdollisesti luvassa myös Ikaalisten ammatilliseen koulutukseen, mutta se, miten säästöt tulevat näkymään, selviää kun lopulliset rahoituspäätökset ovat olemassa.
Koulusta löytyy ampumarata, jossa aseita voi testata. Kasperi Haavisto ja Sampo Muhonen näyttävät mallia. Kuva: Marjaana MalkamakiArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
