Työmatkat katoavat, istuminen lisääntyy – näin etätyö vaikuttaa vuorokauden kokonaisajankäyttöön
Moni suomalainen tottui COVID19-pandemian myötä etätyöskentelyyn esimerkiksi omasta kodista käsin. Etäilyn vaikutuksista vuorokauden kokonaisajankäyttöön tiedetään kuitenkin edelleen melko vähän.
Kun töitä jäädään tekemään etänä, jää päivästä pois arkiliikuntaa, kuten työmatkapyöräily tai reippailu bussipysäkille. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääEtätyön vaikutuksista vuorokauden kokonaisajankäyttöön tiedetään kuitenkin edelleen melko vähän.
Moni suomalainen toimistotyöntekijä tottui COVID19-pandemian myötä työskentelyyn etänä esimerkiksi omasta kodista käsin.
Etätyön vaikutuksista vuorokauden kokonaisajankäyttöön tiedetään kuitenkin edelleen melko vähän.
Organisaatioiden viimeaikaisista ilmoitukset muutoksista etä- ja lähityön sääntöihin ovatkin herättäneet kiivasta keskustelua.
Muun muassa OP-Pohjola ilmoitti, että keskusyhteisön työntekijöiden tulee jatkossa työskennellä vähintään puolet työajastaan lähityössä toimistolla.
Etätyökäytänteitään kertoi taannoin päivittävänsä myös It-yhtiö Tieto. Yhtiö ilmoitti syyskuun alussa viikon varoitusajalla haluavansa työntekijät toimistolle vähintään kolmeksi päiväksi viikossa. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.
Turun yliopiston tuoreessa WORKDAY-tutkimuksessa selvitettiin kehoon kiinnitettävien liikemittareiden avulla, miten uni, paikallaanolo ja fyysinen aktiivisuus eroavat hybridityöntekijöillä etä- ja toimistotyöpäivien välillä.
Tutkimuksessa havaittiin, että etätyöpäivin viettäjille kertyi keskimäärin 15 minuuttia enemmän unta kuin toimistotyöpäivinä. Lisäksi etätyöpäivinä istumista tai makoilua havaittiin kertyvän 45 minuuttia enemmän.
Samalla seisominen, kevyt liikkuminen ja reippaampi liikunta vähenivät.
Turun yliopiston dosentin Kristin Suorsan mukaan etätyöpäivien suurempi istumis- ja makoiluaika selittyi pääosin vähäisemmällä seisomisella.
”Yksi mahdollinen selitys on, ettei etätyöympäristöissä ole aina käytettävissä seisomatyöpisteitä toisin kuin toimistoilla yleensä”, hän kertoo tiedotteessa.
Myös toimistotyöpäivinä kertynyt kävely ja pyöräily korvautuivat tutkimuksen mukaan ainakin osittain etätyöpäivinä istumisella, makoilulla ja unella.
Tämä liittynee Suorsan mukaan työmatkojen poisjääntiin, kun töitä jäädään tekemään etänä.
Runsas istuminen on yhteydessä useisiin terveyshaittoihin, kuten tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiin.
Siksi istumatyötä kannattaakin tauottaa etätöissä nousemalla ylös ja liikuskelemalla säännöllisesti. Myös etäpäivänä pois jäävää työmatkaliikuntaa on hyvä korvata taukoliikunnalla tai vapaa-ajan liikunnalla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
