Maria Lampiselle ja Juha Miettiselle ruuanlaitto on rakas harrastus, joten tupakeittiö on kodin sydän. Kuva: Petteri Kivimäki
Tämä on ainut omakotitalo, joka valmistui 20 000 asukkaan kaupunkiin viime vuonna – pientalorakentamisen jäätyminen tuo yhteiseen kassaan miljardien eurojen loven vuodessa
Jokainen omakotirakentaja kerryttää yhteiskunnan kirstua 200 000 eurolla mutta alkaa muuttua yhä harvinaisemmaksi. Hartiapankkimiehen alasajo alkoi jo paljon ennen Ukrainan sotaa.
Jämsän kaupungeissa valmistui vuosina 2022 ja 2023 vain yksi omakotitalo. Viime vuonna valmistunut talo sijaitsee Pettämä-järven rannassa Koskenpään kylässä. Kuva: Petteri KivimäkiOlemme Jämsän kaupungissa, jossa vuonna 2022 valmistui ja otettiin käyttöön vain yksi uusi omakotitalo. Tämä 141 neliön moderni hirsitalo, joka seisoo jäässä olevan Pettämä-järven rannalla.
Koskenpään kylä on lähellä, mutta alakoulua ja lähikauppaa lukuun ottamatta useimmat peruspalvelut sijaitsevat hieman kauempana. Jämsänkoskelle on 19 kilometriä ja Jämsään 26 kilometriä.
Tupakeittiöstä aukeavat avarat näkymät järvelle, sillä lähes koko seinä on lasia.
”Laitettiin lasia niin paljon kuin pystyttiin. Koronaepidemian jälkeen lasien ja lattialaattojen valikoimat olivat rajalliset. Siksi projekti viivästyi aikataulustaan hiukan”, sanoo Keuruulta kotoisin oleva Maria Lampinen.
Hän tapasi Koskenpäältä kotoisin olevan avopuolisonsa Juha Miettisen vuonna 2016. Vuotta myöhemmin he muuttivat 1950-luvulla rakennettuun omakotitaloon Muuramessa. Huoneet tuntuivat pieniltä, ja niitä oli kahdelle liikaa.
Molemmille paluu Miettisen kotikonnuille oli töiden puolesta mahdollinen. Miettinen on tietojärjestelmäkonsultti ja pääosin etätöissä. Lampinen taas omistaa verkkokaupan, joten hänkin voi valita asuinpaikan täysin vapaasti.
”Mietimme ensin myös kesämökkiä, mutta tämä ratkaisi molemmat asiat eikä tarvitse siivota kahta taloa”, he toteavat.
Omakotiprojekti laitettiin alkuun keväällä 2021.
Pitkän uran rakentamisen tilastotietojen keräämisessä tehnyt DI Aarne Jussila luonnehtii omakotirakentajaa yhteiskunnan vinkkelistä lottovoitoksi.
”Pientalorakentaja maksaa ensin verot palkastaan. Käteen jäävällä rahalla hän ostaa tarvikkeita sekä työsuorituksia ja maksaa niistä jälleen verot – vailla mahdollisuutta vähentää arvonlisäveroja. Omakotirakentaja on valtion lypsylehmä, joka ei koskaan mene konkurssiin”, sanailee Rakennustutkimus RTS:n toimitusjohtaja Jussila.
Lypsävää lehmää ei vielä ole tapettu, mutta heikossa hapessa se on.
Terassille tehtiin poreallas, ja ensi kesän projekti on laituri. Kuva: Petteri KivimäkiHuippuvuonna 1989 omakotialoituksia laitettiin alkuun 27 000. Tuolloin löysää rahaa tyrkytettiin ovista ja ikkunoista, ja muutenkin vilkas omakotirakentaminen kuumeni. Kun pankkikriisi puhkaisi kuplan, aloitukset tipahtivat alimmillaan 6 800:een vuonna 1995.
Vuonna 2022 omakotitaloja rakennettiin yhtä vähän kuin pankkikriisin syvimmässä alhossa, ja kuluva vuosi 2023 pistää vieläkin pahemmaksi: nyt tiputaan jo alle 4 000:n.
Jos lypsylehmä menee tukkoon, se kolahtaa yhteiskunnan kukkaroon.
Jussila on ynnännyt, että jokainen omakotitaloprojekti tuottaa kunnalle 44 000 euroa, valtiolle 96 000 euroa ja vakuutusyhtiöille sekä seurakunnille noin 55 000 euroa. Yhteensä siis lähes 200 000 euroa.
1970–1980-luvuilla tehtiin vuosittain 20 000 taloa, tämän vuosituhannen puolella vain parina vuotena on päästy hieman yli 15 000 taloon. Viimeisen kymmenen vuoden aikana omakotirakentamisen määrä on romahtanut jopa reilusti alle 10 000:n.
Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tehtiin keskimäärin 13 000 omakotitaloa vuodessa. Jos rakentaminen saataisiin edes samalle tasolle kuin silloin, yhteiskunnan kirstuihin kilahtaisi kaksi miljardia euroa vuodessa enemmän kuin nyt.
”Keskimäärin rakentaja työllistää hankkeen aikana viisi henkeä, kun otetaan huomioon taloon tarvittavat materiaalit ja tavarat. Loisimme siis 50 000 uutta työpaikkaa vuodessa, jos edes tuo 2000-luvun normaali rakentamistahti palaisi”, Jussila toteaa.
Lampinen ja Miettinen päätyivät Finnlamellin valmiiseen hirsitalopakettiin. Myyjä onnistui vakuuttamaan, että hanke etenisi mahdollisimman mutkattomasti ja heitä pahemmin työllistämättä. Pariskunta halusi keskittyä heidän omiin ansiotöihinsä ja antaa ammattilaisten hoitaa rakentamisen.
Miettinen ja Lampinen saivat referenssin eräästä talotehtaan talosta ja matkustivat jututtamaan sen omistajia. Ongelmia ei ollut ilmennyt. Pääosin sama porukka teki alueen muutkin talopaketit, joten pariskunta uskalsi luottaa tekijöihin.
Terassin rakentamisessa säästettiin sievoinen summa, kun se päätettiin tehdä talkoilla. Kuva: Petteri KivimäkiLampiselle ja Miettiselle oli tärkeää, ettei heidän tarvinnut huolehtia rakentamisen aikana eri alojen erikoisosaajista ja niiden aikataulutuksesta. Jos esimerkiksi putkimies sairastuisi, urakoitsija järjestäisi tuuraajan.
Kaupat tehtiin 141 neliön hirsitalopaketista melko lailla avaimet käteen -pohjalta. Vastaava työnjohtaja pestattiin omalta kylältä. Lisäksi Juhan eläkkeellä oleva isä lupasi auttaa, missä pystyi.
Kaivuri kuopaisi rakennuspaikan maaperää kokeeksi ensi kertaa joulukuussa 2021, ja rakennuslupa saatiin 19. tammikuuta 2022. Saman kuun lopulla kaadettiin puut talon tieltä.
Tie tontille ja perustukset saatiin valmiiksi maaliskuussa 2022 – hieman sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan.
Ukrainan sodan ajatellaan ainakin osaksi aiheuttaneen asuntokaupan hyytymisen kesällä 2022.
Korkojen nousu ja yleinen epävarmuus romahduttivat toki asuntomarkkinat viime vuonna, mutta omakotitalojen rakentaminen oli alkanut hyytyä muihin asumismuotoihin verrattuna jo paljon aiemmin.
Se on hämmästyttävää, sillä tutkimusten mukaan omakotiasuminen on halutuin asumismuoto. Toiveet ja todellisuus eivät siis kohtaa.
Hirsitaloteollisuuden toimitusjohtajan Seppo Romppaisen mielestä hankkeita ei aloiteta kahdesta syystä. Ja syyt liittyvät toisiinsa.
”Asuntopolitiikassa on suosittu vuokra-asumista, tiivistämistä ja kerrostaloasumista. Tähän ajatukseen ei ole sopinut omakotirakentaminen.”
Toisin sanoen kerros- ja rivitaloille kaavoitetaan rakennusmaata, mutta omakotiasujat unohdetaan. Tästä on hänen mukaansa seurannut tonttipula, mikä on nostanut tonttien hinnat kasvukeskuksissa pilviin.
”Pääkaupunkiseudulla voi joutua laittamaan tonttiin 200 000–300 000 euroa, joten keskituloinen ei pääse kiinni omakotiasumiseen.”
Piirustuksissa oli alun perin paljon pienempi tulisija, mutta pariskunta tahtoi järeämmän ja tilasivat sellaisen Uunisepiltä. Kuva: Petteri KivimäkiMaalla on usein edullisia tontteja. Jämsän omakotitaloprojektissa Miettisen isä vuokrasi järvitontin erittäin kohtuulliseen vuosivuokraan. Pariskunta koki sen järkeväksi ja turvalliseksi ratkaisuksi, sillä jossain vaiheessa maa periytyy kuitenkin Juhalle.
Talon budjetti laskettiin 500 000 eurolle. Kaikkea rahaa ei tosin vielä ole käytetty, sillä lämmin autotalli-varasto on vielä tekemättä.
Lampinen hahmotteli katalogista löytämänsä talopohjan ääriviivoihin heidän omat tarpeensa, ja ammattilaiset viimeistelivät piirustukset rakennuslupakuntoon.
Avaruus ja helppohoitoisuus olivat keskiössä. Lampinen kertoo tahtoneensa 12 hengen ruokapöydän, sillä pariskunnalla käy paljon vieraita ja he rakastavat ruuanlaittoa.
Kynnyksiä ei ole, joten robotti-imuri ”Terttu-Kullervo” saa puuhastella rauhassa. Talo on ajateltu myös eläkepäivien kodiksi, joten se tuo myös esteettömyyttä.
Esteettömyys ja helppous olivat suunnittelun lähtökohtia, joten kynnyksiä ei tehty ja lattialla käytettiin laattaa. Kuva: Jarmo HankivaaraOmakotitaloprojekti maksoi Rakennustutkimus RTS:n mukaan vuonna 2023 keskimäärin 405 000 euroa ilman tonttia.
Se on iso raha.
Rakennusalan ammattilaiset eivät ainakaan myönnä, että rakentamisen hinta hillitsisi omakotirakentamista.
”Neliöhinnaksi jää alle 2 500 euroa, jos tonttia ei lasketa mukaan. Se on paljon vähemmän kuin uusissa kerrostaloissa”, sanoo Hirsiteollisuuden Romppainen.
Halvemmallakin voi päästä.
Jussila näkee, että hartiapankkiin turvautuva voi säästää talon hinnassa noin 50 000 euroa. Samalla hän myöntää, että yhä harvempi siihen oikeasti enää pystyy.
”Viranomaiset valvovat rakentamista hyvin tarkasti, joten monien taidot ja pää eivät kestä itse rakentaa. Työ jätetään rakennusliikkeelle, ja se tekee asiat omalla tyylillään.”
Itse tekemällä voi säästää 50 000 euroa, mutta harva siihen pystyy.
Koskenpäähän saatiin hirsikehikko 4. huhtikuuta 2022. Edellisenä yönä oli tullut lunta 40 senttiä, joten Miettisen isä oli noussut aamuviideltä auraamaan lunta.
Parissa päivässä kehikko oli pystyssä ja samassa kuussa katto pään päällä.
Päätös pysyä pois rakennushommista piti loppuun saakka, vaikka maatilalla varttuneella Miettisellä vasara pysyy kädessä.
Jotain hän kuitenkin teki, kuten 100 neliön terassin järven puoleiselle sivulle yhdessä ystävän ja talkooväen kanssa. Talopaketin lisätöinä se olisi maksanut 40 000 euroa eli saman verran kuin tuleva autotalli.
Pieni jenkkijääkaappi tuli alunperin vain käymään keittiön nurkkaan, mutta siihen se on jäänyt. Kuva: Petteri KivimäkiSyyskuun alussa piti olla valmista, mutta lattiavalu saatiin tehtyä myöhässä tulvivan tien ja lattialaattojen odottelun vuoksi. Korona oireili myös materiaalipulana.
”Halusimme lattialaatan olevan niin isoa, että sisälle voisi tulla vaikka kottikärryllä. Valitsemaamme laatta oli kuitenkin loppunut, sillä kyseinen tehdas oli lopettanut.”
Toiveiden mukaista uutta laattaa jouduttiin odottamaan kuukausia.
Loppujen lopuksi sekin saapui, ja perhe pääsi asettumaan taloksi vuosi sitten joulukuussa.
Rakentamisen lama jatkuu myös Jämsässä. Kun kaupungissa vuonna 2022 myönnettiin rakennuslupa kuudelle omakotitaloille, tänä vuonna niitä myönnettiin vain kolme.
Vuonna 2023 lopputarkastettiin vain yksi uusi omakotitalo, samoin vuonna 2022.
Yksi tilasto sen sijaan näyttää plussaa. Käyttötarkoituksen muutoksia loma-asunnosta omakotitaloksi ei viime vuonna ollut Jämsässä yhtään. Tänä vuonna niitä myönnettiin viisi, ja kaksi on myös saatu maaliin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
